Hinnat nousevat, opiskelijoiden asumisen tuet laskevat ja osa yrittäjistä on hankalan päätöksen edessä

Hallitus päätti kehysriihessä eli hallituksen jokakeväisissä neuvotteluissa tulevien vuosien veronkorotuksista, leikkauksista sekä siitä, mihin valtion rahoja jatkossa laitetaan. Käydään yhdessä läpi, miten päätökset vaikuttavat juuri sinun arkeesi. 

Mitä kaikkea tulevista veronkorotuksista ja leikkauksista tulee tietää? Mimmien toimitus selvitti. Kuva: Mimmit sijoittaa

Kehysriihi tarkoittaa vuosittain keväällä järjestettävää hallituksen neuvottelua, jossa hallitus laatii julkisen talouden suunnitelman tuleville vuosille. Toisin sanoen näissä neuvotteluissa linjataan, mistä Suomessa tulevina vuosina säästetään ja mihin valtion varoja käytetään. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi veronkorotuksia ja leikkauksia, joten päätökset vaikuttavat suuresti jokaisen suomalaisen arkeen. 

Viimeisimmässä kehysriihessä hallitus neuvotteli julkisen talouden suunnitelman vuosille 2025–2028, jonka avulla pyritään säästämään kolme miljardia euroa. Pääministeri Petteri Orpo (Kok) ja valtionvarainministeri Riikka Purra (Ps) mukaan veronkorotuksia ja leikkauksia tarvitaan, jotta valtion velkaantuminen saadaan pysäytettyä. 

Käydään seuraavaksi läpi, miten viimeisimmän kehysriihen tärkeimmät päätökset vaikuttavat tavallisen mimmin ja salamimmin arkeen.

1. Arvonlisäveron korotus hinaa tavaroiden ja palvelujen hintoja korkeammalle

Yksi merkittävimmistä päätöksistä on yleisen arvonlisäverokannan eli alv-kannan nosto 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Orpon mukaan korkeampi alv-kanta voisi astua voimaan jo alkusyksystä.

Käytännössä päätös tulee kohottamaan tavaroiden ja palvelujen hintoja korkeammalle, jos yrittäjä päättää siirtää korotetun arvonlisäveron määrän suoraan hintoihin. Yleisen alv-kannan nosto ei kuitenkaan koske ruokaa ja elintarvikkeita.

Esimerkiksi nykyisellä alv-kannalla asiakkalle 150 euroa maksavan kampaajakäynnin hinta jakautuu kampaajalle ja valtiolle seuraavasti: 120,97 euroa on kampaajalle päätyvä korvaus palvelun suorittamisesta ja 29,03 euroa on arvonlisäveron määrä, jonka kampaaja maksaa suoraan valtiolle. Kun alv-kanta nousee 1,5 prosenttia, joutuu vastaavasta summasta maksamaan veroa 30,85 euroa, jolloin asiakkaan maksettavaksi tulee kokonaisuudessaan 151,82 euroa, mikäli kampaaja ei ole valmis tinkimään omasta korvauksestaan.

Samalla logiikalla esimerkiksi 25 euroa maksavan paidan hinta nousisi 25,30 euroon, 799 euroa maksavan puhelimen hinta 808,66 euroon ja 35 euron sähkölasku 35,40 euroon. Veronkorotus tulee nostamaan myös bensan hintaan, sillä se koostuu verottomasta hinnasta, valmisteverosta ja arvonlisäverosta.

Vaikka muutos yksittäisen tuotteen hinnassa ei vaikuttaisi suurelta, kokonaisuudessaan alv-kannan korotus voi nostaa yksilön kuluja vuositasolla merkittävästikin. 

2. Myös karkkien, virvoitusjuomien, väkevien alkoholien ja tupakan hinta nousee

Yleisen alv-kannan noston lisäksi verotuloja haetaan terveydelle haitallisten tuotteiden verotuksen avulla.

Makeisia ja suklaita verotetaan jatkossa yleisen alv-kannan mukaisesti eli niistä maksettava arvonlisävero nousee myös 25,5 prosenttiin. Nykyisellään makeiset ja suklaa ovat kuuluneet samaan alennettuun 14 prosentin verokantaan muiden elintarvikkeiden kanssa, joten karkkien hinta kasvaa suhteessa aiemmin esitettyjä esimerkkejä enemmän. 

Esimerkiksi 3,40 euroa maksavasta karkkipussista saa jatkossa pulittaa 3,74 euroa. Siirto koskee kuitenkin ainoastaa karkkeja ja suklaata – muutos ei siis vaikuta kekseillä, jäätelöllä tai sipseillä herkuttelevan kauppalaskun summaan.

Lisäksi virvoitusjuomien ja tupakan verotus nousee. 

Väkevien alkoholijuomien verotus sidotaan puolestaan kuluttajaindeksiin. Kuluttajahintaindeksi kuvaa kotitalouksien Suomessa ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Sitä käytetään yleisenä inflaation mittarina, eli jatkossa alkoholin verotus kulkee käsi kädessä inflaation kanssa.

3. ALV-korotus iskee etenkin pieniin ja keskisuuriin palvelualan yrityksiin

Yrittäjät joutuvat nyt punnitsemaan, ovatko kuluttajat valmiita maksamaan heidän tarjoamistaan palveluista korotetun hinnan vai päätyvätkö he pienentämään omaa palkkiotaan veronkorotuksen verran. Esimerkiksi inflaatio ja kasvaneet raaka-ainekustannukset ovat jo kasvattaneet liiketoiminnan kuluja, joten päätös ei ole aivan yksinkertainen.

Suomen yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus totesi Helsingin Sanomille, että yleisen arvonlisäverokannan korotus vaikuttaa eniten parturien ja kampaamojen kaltaisilla palvelualoilla toimiviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin: kuluttaja saattaa päätyä karsimaan alv-korotusten vuoksi ei-pakollisia menoja ja esimerkiksi jättää yhden kampaamokäynnin välistä.

4. Opiskelijoiden asumisen tuki putoaa

Verokorotusten lisäksi hallitus päätti siirtää opiskelijat pois yleisen asumistuen piiristä ja ottaa jälleen käyttöön opintotuen asumislisän elokuusta 2025 lähtien. Asumislisän käyttöönotto näkyy erityisesti suurissa kaupungeissa asuvan opiskelijan kukkarossa.

Päätös tiputtaa opiskelijoiden asumisen tukea merkittävästi etenkin pääkaupunkiseudulla, sillä hallitus on kaavaillut asumislisän määräksi 260 euroa kuukaudessa. Nykyisellään opiskelija voi saada yleistä asumistukea Helsingissä enintään 394 euroa kuussa.

Lisäksi hallitus päätti, että toisen asteen opiskelijalla ei ole enää oikeutta maksuttomaan oppimateriaaliin tai ylioppilaskokeisiin sen vuoden jälkeen, jolloin opiskelija täyttää 18 vuotta. Toinen aste ei siis ole jatkossa enää täysin maksuton.