EU-vaalit 2024 – Äänestäminen on mahdollisuus edistää ihmisoikeuksia, demokratiaa ja vapautta

Kesäkuussa järjestettävissä EU-vaaleissa päätetään, ketkä 15 suomalaista poliitikkoa tekevät 450 miljoonan ihmisen arkeen vaikuttavia päätöksiä Euroopan parlamentissa. Kerrataan, miten EU:n ydinarvot näkyvät eurooppalaisnuorten arjessa ja miksi jokaisen tulevaisuudesta kiinnostuneen tulisi äänestää.

EU:n ydinarvot ja niiden merkitys

Euroopan unionin toiminnan ytimessä on kuusi perusarvoa: ihmisarvo, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeudet. Modernissa yhteiskunnassa eläessä näiden arvojen läsnäoloon kiinnitetään huomiota lähinnä vain silloin, kun ne eivät toteudu. Käytännössä kuitenkin niiden eteen tehdään – ja voidaan tehdä enemmän – töitä päivittäin, jotta yhä useammalla maapallon asukkaalla olisi asiat paremmin.

Oikeusvaltioperiaate, tasa-arvo, ihmisoikeudet ja ihmisarvo tarkoittavat muun muassa sitä, että jokaiselle meistä pätevät samat säännöt sukupuolesta, rodusta, uskonnosta tai poliittisesta mielipiteestä riippumatta. Oikeusvaltioperiaatetta noudattavassa yhteiskunnassa emme voi lahjoa viranomaisia, kuten tuomareita. Oikeusvaltiossa voimme luottaa siihen, että säännöt pätevät kaikille samalla tavalla.

Meille suomalaisille oikeusvaltioperiaatteet ovat usein itsestäänselvyyksiä, mutta esimerkiksi Puola ja Unkari ovat rikkoneet yhteisiä sääntöjä jo usean vuoden ajan. Huolenaiheina ovat olleet erityisesti riippumattomien tuomioistuinten tilanne, ihmisoikeudet ja korruptio – not okay!

Sisämarkkinoiden rooli

Vapaudella viitataan usein sisämarkkinoihin, jotka tarkoittavat pääoman, tavaroiden, palveluiden ja ihmisten vapaata liikkuvuutta. Euroopan unioni onkin maailman suurin sisämarkkina-alue! Tavaroiden vapaan liikkuvuuden ansiosta sinun ei tarvitse maksaa esimerkiksi tullimaksuja, kun tilaat Pradan vintage-aurinkolasit Italiasta. Sisämarkkinat hyödyntävät niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitä. On arvioitu, että suomalaisten kotitalouksien keskitulo on noussut vuositasolla yli tuhat euroa, kiitos sisämarkkinoiden.

Euroopan parlamentti on päätöksillään edistänyt ihmisten vapaata liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä jo kauan. Tämä tarkoittaa sitä, että voimme matkustaa ilman viisumia tai rajatarkastuksia viikonloppurakkaan luo, käydä kesätöissä madridilaisessa tapasravintolassa tai kokeilla korporaatioelämää Saksassa. Monille tuttu tapa tutustua eurooppalaiseen liikkuvuuteen tapahtuu Erasmus-opiskelijavaihdossa, jonka senkin tulevaisuuteen voi vaikuttaa EU-vaaleissa äänestämällä.

Äänestämisen voima

Äänioikeuden käyttäminen on demokratian tukemista. Äänestämällä voimme vaikuttaa muun muassa siihen, kuinka käy ihmisten vapaan liikkuvuuden tuolla jossain tulevaisuudessa. Äänestämällä voimme vaikuttaa siihenkin, tulisiko sisämarkkinoiden siirtyä vihreämpään suuntaan, jotta olisimme taas askeleen lähempänä ilmastotavoitteiden saavuttamista. Kun annamme äänemme oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia tukeville ehdokkaille, äänestämme samalla epäoikeudenmukaisuutta vastaan.

Euroopan parlamentin viisivuotiskausi on tulossa taas päätökseen. Se tarkoittaa sitä, että 9.6. päätetään 448,4 miljoonaa ihmistä edustava Euroopan parlamentti. Vaaleissa äänestetään oman kotivaltion ehdokkaita ja jokaisella jäsenvaltiolla on asukaslukuunsa suhteutettu määrä edustajia parlamentissa. Edustajia valitaan Suomesta yhteensä 15. Tyypillisesti europarlamenttivaaleissa äänestysprosentti jää Suomessa alhaiseksi. Erityisesti nuoret aikuiset jättävät suuren loven äänestysaktiivisuuteen: vuoden 2019 vaaleissa vain alle 30 prosenttia 25–34-vuotiaista käytti äänioikeuttaan.

Tuomalla esiin Euroopan unionin vaikutuksia ihmisten arkeen, voimme muistuttaa fellow-eurooppalaisia äänestämisen tärkeydestä. Euroopan unionilla ja sen lainsäädäntö- ja valvontavaltaa käyttävällä Euroopan parlamentilla on nimittäin paljon mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaista globaalia yhteiskuntaa rakennamme.

Äänestäminen vaaleissa, joiden lopputulos vaikuttaa satoihin miljooniin ihmisiin, on voimaannuttavaa ja merkittävää, mutta ennen kaikkea se on sijoitus tulevaisuuteen – niin omaan kuin 450 miljoonan muun ihmisen!

PSST! Euroopan unionissa on vallankahvassa joukko bossimimmejä, kuten Euroopan parlamentin puheenjohtaja Roberta Metsola, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Euroopan keskuspankin johtaja Christine Lagarde. Lisäksi suomalaisen, nyt tehtävästään jättäytyvän, Heidi Hautalan on arvioitu olevan yksi Euroopan unionin vaikutusvaltaisimpia meppejä.

Lue lisää: