Ensin kannabis ja nyt psykedeelit – Millaista on sijoittaa huumeisiin?
Kannabiksen terveysvaikutukset on tunnettu jo pitkään, mutta uusimpien tutkimusten mukaan myös psykedeeleillä, eli serotonienergisillä hallusinogeeneillä, on oikein annosteltuna myönteisiä vaikutuksia ahdistuksen, masennuksen, kivun ja riippuvuuksien hoidossa. Tällaisia psykedeelejä ovat esimerkiksi alunperin täysin laittomina pidetyt huumeet kuten LSD, MDMA ja psilosybiini. Millaisia kannabis ja psykedeelit ovat sijoituskohteena?
Kuva: Johanna Taskinen.
Suomessa kannabis kriminalisoitiin vuonna 1966. Keskustelua ja kansalaisaloitteita laillistamisesta on ollut vireillä, mutta lainsäädännön muuttuminen lähivuosina vaikuttaa epätodennäköiseltä.
Yhdysvalloissa ja Kanadassa puolestaan kannabiksen laillistaminen on viime vuosina noussut jopa trendiksi. Yhdysvalloissa kannabis on nyt säännöstellysti laillista useimmissa osavaltioissa.
Ei siis ihme, että kannabis alkoi kerätä laajalti kiinnostusta myös sijoituskohteena.
Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju toteaa kannabisosakkeiden kaupankäynnin kasvaneen räjähdysmäisesti vuonna 2018. Oksaharjun mukaan kannabisosakkeet nousivat kuukausitasolla tavoittelemaan Nordnet Suomen kauppatilastoissa jopa yksityissijoittajien tekemän kansainvälisen osakekaupan kärkisijoja.
Esimerkiksi Aurora Cannabis -tuottajan osakkeissa nähtiin 300 prosentin nousuja.
”Tuolloin kannabisosakkeiden vauhdikkaat kurssiliikkeet lisäsivät kiinnostusta etenkin niiden sijoittajien keskuudessa, jotka pyrkivät hyödyntämään kaupankäynnissään niin sanottua momentumia”, Oksaharju kertoo.
Oksaharjun mukaan kannabiksen laillistaminen maailmalla ei ole kuitenkaan korreloinut suoraan kannabiksen osakekurssien kehityksen kanssa. Hän toteaa kannabisosakkeiden sektorille ladattujen kasvuodotusten ampuneen hetkellisesti yli realismista.
Nyt psykedeeleistä on kaavailtu jatkumoa hetkelliselle kannabisbuumille.
Psykedeeleillä lupaavia tutkimustuloksia mielenterveysongelmien hoidossa
Yhdysvaltalainen talouslehti Forbes kirjoitti heinäkuussa psykedeelisten lääkkeiden siirtyneen lääketieteen reunoilta valtavirtaan. Forbesin mukaan keväällä julkaistujen useiden ulkomaisten tutkimusten mukaan MDMA:n ja psilosybiinin lääkekäyttö mielenterveysongelmien hoidossa on tehokasta.
Esimerkiksi Nature Medicine julkaisi toukokuussa tutkimuksen, jossa MDMA:lla hoidettujen traumaperäisestä stressihäiriöstä kärsivien potilaiden oireet vähenivät huomattavasti verrattuna lumelääkettä saaneeseen ryhmään. Myös NEJM:n (The New England Journal of Medicine) julkaisema tutkimus totesi “taikasienten” psykoaktiivisen ainesosan psilosybiinin olleen yhtä tehokas lääke masennuksen hoidossa kuin hoito perinteisillä masennuslääkkeillä.
Pohjois-Amerikassa kannabiksen laillistamisen lisäksi keskustelua on käyty psykedeelien laillistamisesta. Yhdysvalloissa Oregon on ensimmäinen psykedeeliset psilosybiinisienet säännöstellysti laillistanut osavaltio.
Kliiniset tutkimukset ovat kuitenkin kesken, eikä kaikkia riskitekijöitä tunneta.
Suomessa psykedeelit ovat kannabiksen tapaan laittomia huumausaineiksi luokiteltavia aineita, eikä tutkimuslupaa alalle ole annettu.
Edelläkävijän riskinotto kannatti
Aikaansa edellä ollut Anna Lukkarinen on sijoittanut psykedeelisen lääketieteen biotekniikkayhtiö MindMediin jo noin vuoden. Hän kertoo kiinnostuneensa aiheesta alunperin kirjallisuuden kautta. Hän luki kirjan, joka kertoi LSD:n ja psilosybiinin käytön historiasta ja vaikutuksista ihmiseen.
”Kiinnostuin aiheesta sen verran, että kävin selailemassa viimeaikaisia tutkimustuloksia. Yllätyin huomatessani, että tutkimusta tehtiin arvostetuissa paikoissa lupaavin tuloksin”, Lukkarinen kertoo.
Sijoitukset vaativat Lukkariselta myös riskinottoa, sillä ala oli tuolloin vasta muotoutumassa. Lukkarinen kertoo myös heränneensä nykyajan todelliseen virtuaalisuuteen; vielä tuolloin MindMedillä ei ollut lainkaan konkreettista toimipistettä.
”MindMedin sijoittajawebinaarissa joku kysyi, missä yritys sijaitsee fyysisesti, ja vastaus oli, että Zoomissa”, Lukkarinen muistelee.
Riskinotto ja startuppiin sijoittaminen kuitenkin kannatti. Arvonnousu vuonna 2020 oli 1130 prosenttia.
Kun tuottoprosentti nousi nelinumeroiseksi, Lukkarinen päätti myydä puolet omistuksesta, jotta ainakin osa arvonnoususta tulisi realisoitua.
Jokainen sijoittaja määrittelee itse, onko huumeisiin sijoittaminen eettistä
Liittyykö Suomessa laittomiksi huumausaineiksi luokiteltuihin huumeisiin sijoittamiseen eettinen ristiriita? Lukkarisen mielestä kysymys on tärkeä. MindMedin kohdalla hänelle oli olennaista, että yritys toimii laillisesti lääkealan yrityksenä.
”Olen pitänyt tärkeänä sijoittaa positiivisen vaikutuksen yrityksiin. MindMed meni minulla selkeästi tuohon hyvää tekemään pyrkivien yritysten kategoriaan”, Lukkarinen kertoo.
Oksaharjun mukaan jokaisen sijoittajan tulisi tehdä sijoitusvalintansa riskinottokykynsä lisäksi myös oman arvomaailmansa perusteella. Hän uskoo koronapandemian kiihdyttävän entisestään pääomien kanavoitumista ESG-yhteensopiviin sijoituskohteisiin.
”Sijoituskohteen liiketoiminnan tulisi siis vaikuttaa positiivisesti ympäristöön (E) ja ihmisiin (S) sekä olla hyvän hallinnon (G) mukaista. Jokainen sijoittaja tarkastelee itse, täyttääkö sijoituskohteen liiketoiminta nämä kriteerit”, Oksaharju kommentoi.
Tulevaisuus näyttää epävarmalta
Tällä hetkellä psykedeelistä lääketiedettä toteuttaviin yhtiöhin sijoittaminen onnistuu tekemällä suoria osakesijoituksia pohjoisamerikkalaisiin pörsseihin.
Teknisesti kyseessä on Oksaharjun mukaan lähes yhtä suoraviivainen kaupankäynti kuin kotimaisilla pörssiosakkeilla. Joitakin eroja on pörssien kaupankäyntiaikoihin, valuutanvaitoon ja mahdollisten osinkojen lähdeverotukseen liittyen.
Entä millaiselta näyttää huumesijoittamisen tulevaisuus?
”Paras arvaukseni tulevaisuudesta kiteytyy luonnehdintoihin epävarma ja odotetulta kehitykseltään vaihteleva. Tilastojen valossa suomalaisten yksityissijoittajien kiinnostus psykedeelisektoriin ei ole ainakaan vielä saavuttanut samanlaista suosiota kuin kannabissektori vuonna 2018”, Oksaharju sanoo.
Lukkarinen on varovaisen luottavainen.
”Aika näyttää mitä tapahtuu kliinisten tutkimusten edetessä. Todennettua potentiaalia on kuitenkin jo sen verran, etten usko alan tyssähtävän ainakaan heti alkuunsa”, Lukkarinen kiteyttää.
