Eduskuntavaalit 2023 – näin löydät sopivan ehdokkaan ja ymmärrät, miten vaalit ja hallitusneuvottelut etenevät
Eduskuntavaalit järjestetään taas tänä keväänä. Jos et ole vielä ehtinyt perehtymään vaalien teemoihin tai ehdokkaiden lupauksiin, ei hätää! Käydään läpi, mistä tietoa kannattaa etsiä, mitkä aiheet ovat erityisen ajankohtaisia ja mitä vaalien jälkeen tapahtuu.
Kuva: Johanna Taskinen
Vaalikoneet auttavat selvittämään itselleen sopivan puolueen
Oman äänestyspäätöksen pohtimisen voi aloittaa siitä, että miettii omia arvojaan. Kysy itseltäsi, mikä on sinulle tärkeää ja minkälaista muutosta toivoisit yhteiskunnassa tapahtuvan.
Poliittisen historian tutkija Jenni Karimäki suosittelee käyttämään vaalikoneita selvittääkseen itselleen sopivan puolueen ja ehdokkaan. Hänen mukaan vaalikoneiden tekijät ovat nostaneet niihin politiikan peruskysymyksiä, jotka ovat aina läsnä, mutta myös kyseisiä vaaleja koskevia ajankohtaisia aiheita.
“Vaalikoneiden tulosten tultua kannattaa ensimmäisenä katsoa puoluetta, ja vasta sitten yksittäisiä ehdokkaita”, Karimäki toteaa.
Vaikka vaaleissa ääni annetaan ehdokkaalle, menee ääni myös puolueelle, jota ehdokas edustaa. Karimäki muistuttaa, että pääsääntöisesti puolueiden listoilta vain vähemmistö pääsee eduskuntaan.
“Mieti siis ensisijaisesti, mille puolueelle haluat antaa äänesi ja tukesi.”
Kokeile vaalikonetta:
Helsingin Sanomien vaalikone 2023
Allianssin Nuorten vaalikone 2023
Talouspolitiikka tulee olemaan vaalitaistelun keskiössä
Karimäki arvioi, että vaaleista on tulossa ennen kaikkea talousvaalit.
Esimerkiksi valtion velka ja velkaantumisen taittaminen, hyvinvointivaltion rahoittaminen sekä yhteiskunnan maksamat tuet tulevat olemaan Karimäen mukaan tapetilla.
“Tullaanko rahoituspohjaa tasapainottamaan veronkorotuksilla vai etuuksien leikkauksilla? Se on kysymys, joka tulee erottamaan eri puolueita ja niiden näkemyksiä”, Karimäki arvioi.
Sillä on merkitystä, kuka saa muodostaa hallituksen
Karimäki mainitsee, että aiempaa enemmän on nähty avauksia siitä, keiden kanssa puolueet ovat tai eivät ole valmiita tekemään hallitusyhteistyötä. Tällä on merkitystä, sillä perinteisesti eniten ääniä saaneen puolueen puheenjohtaja alkaa vaalien jälkeen muodostamaan hallitusta.
Eduskuntaryhmät jakaantuvat hallitus- ja oppositioryhmiin. Lähtökohtaisesti puolueiden tavoite on päästä hallitukseen, sillä hallituksella on oppositiota enemmän valtaa päättää lainsäädännöstä ja valtion budjetista.
Kolme suurinta puoluetta tällä hetkellä ovat sosiaalidemokraatit, perussuomalaiset ja kokoomus. Joku niistä tulee todennäköisesti näissäkin vaaleissa voittamaan suurimman puolueen paikan, jolloin kyseisen puolueen puheenjohtajasta tulee pääministeri, ja puolueella on eniten valtaa vaikuttaa tulevan hallituksen muodostamiseen.
Hallituskokoonpano näyttää todennäköisesti hyvin erilaiselta riippuen siitä, mikä puolue pääsee sitä muodostamaan, sillä hallitukseen halutaan yleensä puolueita mahdollisimman samalla arvopohjalla. Silloin päätöksiä on helpompi tehdä yhteisymmärryksessä.
Kulunut hallituskausi on ollut poikkeuksellinen
Viimeiset neljä vuotta Suomessa on ollut sosiaalidemokraattien johtama hallitus. Hallitukseen kuuluvat myös keskusta, vihreät, vasemmisto ja ruotsalainen kansanpuolue.
Karimäki toteaa, että nykyisen hallituksen aika on ollut varsin poikkeuksellinen, joten sitä on vaikea verrata lähihistorian muihin hallituksiin. Koronakriisi, Ukrainan sota ja näiden seurauksena kasvava inflaatio ja energiakriisi ovat värittäneet viimeisiä vuosia poikkeuksellisella tavalla.
Karimäen mukaan nykyhallituksen suurimpina onnistumisina pidetään sitä, miten koronatilannetta hoidettiin kansainvälisesti katsottuna varsin hyvin, ja sitä, miten yhtenäisesti pystyttiin vastaamaan Ukrainan sotaan ja sen seurauksena hakemaan Nato-jäsenyyttä.
Oppositioon kuuluvat tällä hetkellä perussuomalaiset, kokoomus, kristillisdemokraatit, Liike Nyt sekä Valta kuuluu kansalle. Karimäen mukaan oppositiopuolueita eniten yhdistänyt kritiikki hallitusta kohtaan on liittynyt talouspolitiikkaan. Vaikka kriisien hoitamisen rahoitukseen oppositio on pääsääntöisesti antanut tukensa, on kritiikkiä annettu muista menolisäyksistä, joita on rahoitettu velkarahalla.
Lopputulos on monen tekijän summa
“Vaalitaistelussa retoriikka voi olla kovaa, kun yritetään etsiä eroja ja perustella omaa kantaa. Vaalien jälkeen puolueiden on kuitenkin pystyttävä tekemään yhteistyötä, ja historiassa ne ovat siihen aina pystyneet”, Karimäki muistuttaa.
Yhteistyö tarkoittaa käytännössä kompromisseja. Karimäen mukaan minkään puolueen vaaliohjelmaa ei sellaisenaan viedä käytäntöön, sillä näillä näkymin mikään puolue ei tule saamaan kuin korkeintaan 20 % äänistä.
“Äänestäjän on hyvä ymmärtää tämä, ettei ihmety, kun äänestämänsä puolue joutuu mahdollisesti hyväksymään asioita, joita ei ollut luvannut”, Karimäki toteaa.
Pikaopas äänestykseen
Eduskuntaan valitaan 200 kansanedustajaa 13:sta eri vaalipiiristä. Voit äänestää oman vaalipiirisi ehdokasta.
Äänestyspäivä on sunnuntai 2.4. Ennakkoon voit käydä äänestämässä 22.-28.3. välisenä aikana. Ulkomailta käsin voit äänestää joko kirjeitse tai Suomen edustustossa 22.-25.3.
Postissa tulevan kirjeen mukana saat tiedon omasta äänestyspaikastasi sekä ennakkoäänestyspaikoista. Kun lähdet äänestämään, ota mukaan henkilöllisyystodistus!
