Deflaatio – Miksi rahan arvon kasvu ei ole avain onneen?
Mitä deflaatio tarkoittaa? Entä mitä tapahtuu, jos deflaatio vallitsee taloudessa? Taloustieteilijä Milla Inkeroinen selittää deflaation perusteet auki.
KUVA: Veera Kesänen
Inflaatio, rahan arvon lasku, on monelle motiivi sijoittaa. Ja hyvä motiivi onkin! Inflaatio nimittäin pienentää rahan ostovoimaa ja iskee erityisen kovaa niihin säästäjiin, jotka keskittyvät vain ja ainoastaan kasvattamaan säästösummaa pankkitilillään.
Jos haluat virkistää muistiasi inflaatiosta, käy lukemassa Pia-Marian kirjoitus aiheesta.
Inflaatio tosiaan on ikävä juttu. Miksei rahan arvo voi säilyä, jotta meidän ei tarvitsisi nähdä ylimääräistä vaivaa sen säilyttämiseen?
Inflaation merkitys talouden hyvinvoinnille on helpoin ymmärtää sen vastakohdan, eli deflaation, kautta. Jos meillä ei olisi inflaatiota, rahan arvo kasvaisi pitkällä aikavälillä. Ja kun rahan arvo kasvaa, puhutaan deflaatiosta.
Deflaatio johtuu siitä, että rahaa on kokonaisuutena vähemmän kierrossa, ja siten myös vähemmän saatavilla yksittäiselle ihmiselle. Tässä kirjoituksessa pureudutaan deflaation perusteisiin.
Deflaation ABC
Periaatteessa deflaatio kuulostaa aivan loistavalta diililtä: minusta tulee käytännössä varakkaampi tekemättä mitään, sillä pystyn tulevaisuudessa kuluttamaan entistä enemmän samalla summalla rahaa, kunhan vain säästän nyt ja käytän säästöjäni vasta myöhemmin.
Kuitenkin asunto- tai muulle velalliselle deflaatio on huono juttu, koska rahan arvon noustessa joutuu maksamaan arvokkaammalla rahalla pois vähemmän arvokkaalle rahalle mitoitettua velkaa.
Siis mitä?
Esimerkki:
Vuonna 2021 otat 100 000 euron asuntolainan ja ostat sillä asunnon. Vuonna 2021 saat yhdellä eurolla kaupan vihannesosastolta suunnilleen yhden kurkun. Jos ostaisit kurkkuja koko rahalla asunnon sijaan, saisit huimat 100 000 kurkkua.
Lyhennät asuntolainaasi pikkuhiljaa, ja koko lainan lyhentämisen ajan vallitsee deflaatio. Toisin sanoen, rahan arvo nousee.
Vuosien lainanlyhennyksen jälkeen huomaat, että yhdellä eurolla saakin jo kaksi kurkkua. Jos nyt myisit asuntosi alkuperäisellä sadalla tuhannella ja ostaisit koko rahalla kurkkua, saisit jopa 200 000 kurkkua, eli kaksinkertaisen määrän!
Vaikka lainan kuukausittainen lyhennys on pysynyt samana deflaatiovuosien ajan, on lainastasi tullut kaikkeen muuhun verrattuna paljon kalliimpi. Lopulta maksat asunnostasi paljon enemmän kuin mikä sen arvo sillä hetkellä on.
Deflaatio voi aloittaa negatiivisen kierteen
Keskuspankit tuntevat oman talousalueensa ja asettavat omalle alueelleen eri inflaatiotavoitteita. Euroalueella inflaatiotavoite on piirun alle 2 prosenttia.
Euroalueen tavoitteen asettaa Euroopan keskuspankki (EKP). Tämä hieman alle 2 prosenttia on taso, jonka EKP näkee taloudellista vakautta ja hyvinvointia ylläpitävänä inflaationa. Poikkeukset jompaan kumpaan suuntaan tästä tasosta horjuttavat taloutta.
Tavoitetasoa alhaisemman inflaation vaikutus työllisyyteen on lähtökohtaisesti laskeva. Kun muistetaan, että deflaatio on miinusmerkkistä inflaatiota, huomataan, että deflaatiokin laskee työllisyysastetta.
Tämä johtuu siitä, että deflaatio on negatiivista inflaatiota: liikumme koko ajan samalla mitta-asteikolla. Deflaatiosta alkaa taloudellinen kierre, joka laittaa makrotalouden kuralle.
Kansantaloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja deflaatio ei ole poikkeus sääntöön. Sen lisäksi, että deflaatio saattaa ajaa velalliset ahtaalle, sillä on myös muita laajoja taloudellisia vaikutuksia. Yksi tärkeimmistä on sen suhde työllisyysasteeseen, joka vaikuttaa myös yritysten toimintaympäristöön.
Yritysten liiketoiminnalle on tärkeää, että tuotteiden ja toiminnan kehitystyö on jatkuvaa, jotta ne pärjäävät kilpailussa muita yrityksiä vastaan. Nämä investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen vaativat usein lainarahaa. Erityisesti silloin, kun kyseessä on nuori yritys.
Deflaation myötä yrityksen on yhä vaikeampaa olla täysin varma siitä, että kehitystyön tulokset maksavat lainarahan takaisin. Tällöin lainan ottamiseen liittyy aiempaa suurempi riski.
Suora seuraus on, ettei lainaa oteta yhtä paljoa ja uudet, työllisyyttä lisäävät innovaatiot vähenevät. Tämä laskee tuottavuutta ja työllisyyttä entisestään.
Työllisyyden laskiessa ihmisillä on käytettävissään vähemmän rahaa, joten he myös kuluttavat aiempaa vähemmän.
Kun tuotteita ja palveluita tuottavat yritykset menettävät asiakkaita, kaikille yritysten työntekijöille ei enää riitä töitä. Tällöin työllisyys jatkaa laskuaan – ja noidankehä on syntynyt.
Valtioiden menot kasvavat, kun työttömyys- ja muiden tukien saajien määrä kasvaa. Samaan aikaan valtion tulot pienenevät, koska työstä saatavat verorahat vähenevät.
Deflaatio voi siis pahimmillaan johtaa lamaan.
Deflaation julma historia
Laman lisäksi deflaation mukanaan tuoma työttömyys lisää ihmisten turhautumista talouteen ja poliittisiin päätöksiin. Mikäli tilanne kehkeytyy riittävän huonoksi, epätoivo voi saada ihmiset tarttumaan oljenkorsiin, joihin he eivät muuten tarttuisi.
Näin kävi 1930-luvun Saksassa, kun Adolf Hitler keräsi suosiota lupauksillaan paremmasta maailmasta.
Saksalaiset olivat pelästyneet 1920-luvulla räjähdysmäistä inflaatiota – eli aikaa, kun seteleitä käytettiin sytykkeenä – ja halusivat vältellä uutta inflaatiokatastrofia hinnalla millä hyvänsä.
Tämä johti talouden deflaatioon. Deflaation myötä yrityksiä meni konkurssiin, moni joutui työttömäksi.
Kurjuus ja työttömyys olivat hedelmällistä maaperää lupauksille uusista työpaikoista ja vankasta taloudesta. Hitler käyttikin kansan epätoivoa hyväkseen poliittisia päämääriä ajaessaan.
Vaikka deflaatio ei tietenkään ollut ainoa syy Hitlerin valtaannousuun, yksi asia on selvä. Deflaation välttelyyn on painavat syyt.
Kun olemme hyväksyneet inflaation pakollisena pahana (koska deflaatio olisi vieläkin pahempi, kuten juuri opimme), voimme keskittyä suojaamaan säästömme siltä. Ja sitähän on hyvä opetella Mimmit sijoittaa -sisältöjen parissa!
