Rahastosijoittajasta osakesijoittajaksi – Miksi ja miten poimia osakkeita?

Osakepoiminta ei ole vaikeaa, mutta vaatii perehtymistä usein vähän enemmän kuin suosittu rahastosijoittaminen. Jos osakepoiminta kiinnostaa, alkuun pääset lukemalla tämän kirjoituksen.

Kuulen usein sanottavan, ettei osakepoiminta kannata, koska se on vaarallista ja vaikeaa. Yrityksiä ja pörssiä pitäisi koko ajan seurata ja indeksiä parempaa tuottoakin on vaikeaa saada.

Haluan haastaa ja purkaa näiden väitteiden ehdottomuutta ja esittää niiden vastapainoksi osakesijoittamisen potentiaalisia hyötyjä.

Liian moni arastelee osakesijoittamisen aloittamista – mutta aivan turhaan. Parhaimmillaan osakepoiminta tekee sijoittamisesta mielenkiintoista, opettavaista ja jännittävää, piristäviä tuottojakaan unohtamatta.

Oma sijoitustarinani alkoi pari kevättä sitten, vuonna 2019. Aloitin kuukausisäästämällä muutamaan sellaiseen passiiviseen indeksi- ja ETF-rahastoon, jotka sijoittavat eri puolille maailmaa.

Kiinnostukseni osakepoimintaan syntyi kasvavasta halusta ymmärtää paremmin, millaisia yhtiöitä valitsemani indeksi- ja ETF-rahastot oikeastaan sisältävät, ja mitä muita yhtiöitä maailman pörsseistä löytyy. Lisäksi mieltäni kutkutteli toive mahdollisista lisätuotoista, onhan suorien osakkeiden tuottopotentiaali suurempi kuin rahastojen.

Ei siis ihme, että en voinut vastustaa osakepoiminnan kokeilemista. Ja ensimmäiset osakkeet ostettuani olinkin jo aivan koukussa!

Osakepoiminnan hyötyjä

Osakepoimintaa jonkin aikaa harrastaneena olen havainnut, että sillä on paljon muutakin annettavaa kuin vain potentiaalinen korkea tuotto ja varallisuuden karttuminen.

Minua kiehtoo ajatus siitä, että Marimekon osakkeiden omistajana omistan pienen osuuden Marimekosta ja saan halutessani osallistua kerran vuodessa järjestettävään yhtiökokoukseen. Näin pääsen lähemmäs omistamiani yrityksiä ja opin ymmärtämään niiden toimintaa konkreettisemmin.

Lisäksi se, että saan valita, mihin yhtiöihin sijoitan, on inspiroivaa. Voin päättää olla sijoittamatta omia arvojani vastaan sotiviin yrityksiin ja toisaalta sijoittaa sellaisiin toimijoihin, joiden arvot ovat linjassa omieni kanssa. Osakesijoittaminen on yksi vaikuttamisen muoto.

Osakepoiminta on myös yleissivistävää. Nykyään seuraan maailman tapahtumia laaja-alaisesti ja pohdin niiden vaikutuksia omistamieni yritysten liiketoimintaan, mutta myös markkinoihin yleensä.

Osakepoiminnan tueksi luen esimerkiksi Arvopaperia, Kauppalehteä, Financial Timesia, Seeking Alpha -sivustoa, sekä sijoittajapalvelu Inderesin ja Sijoittaja.fi tuottamia markkinakatsauksia. Erityisesti sähköpostiini kilahtava Inderesin aamukatsaus on joka-aamuinen kevyt, nopea lukurutiinini kahvikupin äärellä.

Sijoituskohteita on suositeltavaa seurata ja tarvittaessa päivittää, mutta siihen riittää vähempikin aika ja vaiva. Pörssisäätiön ja Suomen Osakesäästäjien toteuttaman Sijoittajabarometrin mukaan yli kolmannes (36 %) suomalaisista osakesijoittajista käyttää osakesalkkunsa päivittämiseen vain 10–50 tuntia vuodessa, eli alle tunnista reiluun neljään tuntiin kuukaudessa. Vastaajista 14 prosenttia taas kertoi käyttävänsä osakepoimintaan alle tunnin kuukaudessa.

Hajauttamalla riskit pieneksi

Osakesijoittajan on tärkeää pitää mielessä, että ei ole olemassa korkeaa tuottopotentiaalia ilman riskiä. Käytännössä riski tarkoittaa todennäköisyyttä menettää sijoitettu raha. Siksi sijoitan aina vain summan, jonka olen valmis myös menettämään, niin pelottavalta kuin se kuulostaakin.

Hajautus on paras lääke osakesijoittamisen riskeihin. Kirjassaan Sijoittajaksi 7 päivässä Merja Mähkä ja Unna Lehtipuu kirjoittavat, että suositeltavaa olisi omistaa vähintään 7-10 eri yhtiön osakkeita. Tärkeää olisi myös valita salkkuun eri toimialoilla toimivia yrityksiä, jotka ovat mahdollisimman vähäisessä keskinäisessä riippuvuussuhteessa.

Ei siis välttämättä kannata valita esimerkiksi Pihlajalinnaa ja Terveystaloa samaan salkkuun, koska molemmat toimivat terveydenhuoltoalalla.

Monille aloittaville osakesijoittajille salkun riittävä hajautus eri yhtiöiden osakkeilla voi tuntua alkuun kalliilta. Osa välittäjistä nimittäin perii suuria kaupankäyntikuluja pienistä sijoitussummista, jolloin yksittäiseen yhtiöön on tehokkainta sijoittaa kerralla suurempi summa, esimerkiksi 500–1000 euroa.

Pörssisäätiön mukaan osakekauppakulut olisi hyvä pitää alle prosentissa, jottei se söisi tuottoa liikaa.

On myös välittäjiä, jotka perivät esimerkiksi korkeintaan yhden prosentin kulun per osakekauppa. Tällöin pienenkin summan sijoitus onnistuu suuremmitta kulumurheitta ja osakeomistuksiaan on helppo kasvattaa ja hajauttaa askel kerrallaan.

Mutta no hätä, itsekin tuskailin alussa välittäjien korkeiden kulujen kanssa. Aiemmilla indeksi- ja ETF-rahastosijoituksillani olin kuitenkin saanut jo luotua salkulleni kattavan monitoimialaisen ja maantieteellisen hajautuksen, joka toimi hyvänä turvaverkkona osakesijoittamisen kokeilulle yhden yhtiön osakkeilla. Itse ostin ensimmäisenä Nesteen osakkeita.

P.S. Seuraavassa kirjoituksessani kerron, miten itse poimin osakkeita ja esittelen muutamia valintakriteereitä, joita käytän valitessani yritykset, joihin sijoitan. Stay tuned!

・・・

Lähteinä artikkelia kirjoittaessa on käytetty myös seuraavia teoksia ja artikkeleita:

Seppo Saario, Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, Alma Talent, 2020

Millä summalla osakkeita kannattaa ostaa? OP

Sijoituskoulu, oppitunti 5: Sijoituskohteet ja niiden valintakriteerit, Pörssisäätiö

Kannattaako sijoittaminen aloittaa rahastoilla vai osakkeilla? Sijoittaja.fi