Miksi halusin vaurastua?

Sisältää mainoslinkin*

Terhi Majasalmi on yrittäjä, kiinteistösijoittaja ja kirjailija. Nyt hän kertoo meille tarinansa teini-ikäisestä tähän päivään. Mikä sai Terhin tavoittelemaan taloudellista riippumattomuutta? Ja kuinka hän onnistui siinä?

KUVA: Marica Rosengård

KUVA: Marica Rosengård

Olen 42-vuotias yrittäjä, sijoittaja, vaimo ja kahden lapsen äiti. Tähän ikään mennessä elämässäni on sattunut useita merkittäviä tapahtumia, joissa raha on näytellyt enemmän tai vähemmän suurta roolia.

Ymmärsin jo 17-vuotiaana, että elämässä oikeastaan kenelle tahansa voi sattua mitä vain. 90-luvun lama oli juuri päättymässä. Isäni, korjausrakentamisen ammattilainen, jäi työttömäksi vuonna 1995, laman aivan viime metreillä. Isän työttömyyden myötä elintasomme laski selvästi. Tajusin, että taloudellisten vaikeuksien sattuessa kohdalle joutuu luopumaan paljosta. Hyvinvointivaltio ei taannutkaan elintasoa, johon perheemme oli kurkottanut.

“Ajattelin, että minun urakehitykseni ei saisi jäädä ainakaan koulutuksesta kiinni.”

Viikkorahani oli kymmenen markkaa. Jos tein enemmän töitä, saatoin nostaa summan 13 tai jopa 14 markkaan. Kotona opin säästämään ja tekemään töitä. Isän työttömyyden jälkeen lähdinkin aktiivisesti hankkimaan töitä.

Aloin myös miettiä, miten itse varmistaisin elämässäni sen, ettei huono tuuri talousasioissa vie pohjaa kaikelta. Voisinko jotenkin saada työstä riippumattomia tuloja?

Halu varmistaa taloudellinen turva kumpusi äitien elämästä 

Hain Helsingin kauppakorkeakouluun painettuani valkolakin päähäni vuonna 1997, mutta pääsin sisään toisella yrittämällä vuonna 1998. Halusin kaupallisen koulutuksen, korkeimman mahdollisen sellaisen. Äitini ei koskaan edennyt kaupungin palveluksessa johtoasemaan puuttuvan tutkinnon takia, vaikka oli mennen tullen muita pätevämpi. Ajattelin, että minun urakehitykseni ei saisi jäädä ainakaan koulutuksesta kiinni.

Tänä keväänä tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun tapasin ensimmäisen kerran aviomieheni. Kun pääsin samaan opinahjoon kuin hän vuonna 1998, aloimme seurustella. Hänen äitinsä sairasti parantumatonta syöpää. Valitettavasti julkinen terveydenhuolto ei suostunut hoitamaan häntä paria kuukautta enempää. 

Taistelustaan huolimatta mieheni äiti kuoli. Perheelle jäi jäljelle suru, muistot ja iso kasa velkaa yksityisistä hoidoista. Silloin ymmärsin, että on paras hankkia kunnon vakuutukset ja pirusti rahaa, sillä koskaan ei voi tietää, mitä omassa elämässäni tapahtuu ja onko esimerkiksi julkinen terveydenhuolto enää 40 vuoden päästä edes voimissaan.

“Asetimme mieheni kanssa yhteisen tavoitteen – 20 asuntoa kymmenessä vuodessa. Pääsimme tavoitteeseen 3,5 vuodessa.”

Valmistuttuani keväällä 2002 yleinen taloudellinen tilanne oli huono. Sitä se oli myös meille: olimme juuri ostaneet oman asunnon, töistä ei ollut tietoakaan ja tililläni oli vain kahdeksan euroa. Töitä oli pakko saada, koska työttömyys ei ollut missään nimessä vaihtoehto. Niinpä lähdin myyntitöihin ja minusta tuli yrittäjä – vaikka kumpikaan ei ollut toivelistallani. Olen nyt ollut yrittäjä kohta 20 vuotta, aivan kuten miehenikin. Tämä on vaikuttanut merkittävästi perheemme kassavirtoihin. Koska olen aina halunnut perheen, on raha-asioita täytynyt miettiä myös siltä kantilta.

Asuntosijoittaminen oli rakkautta ensi silmäyksellä

Ensimmäiseksi aloin säästämään rahaa ASP-tilille. Ensimmäiset 1000 markkaa talletin tilille maaliskuun lopussa 1998. Opiskeluaikoina tein ensimmäiset sijoitukseni Baswaren osakkeisiin. Sittemmin sijoitin rahastoihin, osakkeisiin, kultaan. Kun löysin sijoitusasunnot, se oli rakkautta ensi silmäyksellä.

Aloitin asuntosijoittamisen vuonna 2005. Innostuin valtavasti siitä, että asunnoista saa vuokratuloa kuukausittain ja velkavivun avulla voin saada merkittävän omaisuuden, vaikka minulta itseltäni ei löytyisikään valtavia pääomia. Lopetin lottoamisen saman tien. Erityisesti kuukausittainen kassavirta oli henkisesti tärkeä. Se oli vastaus kysymykseeni siitä, miten selviäisin, jos en saisi tuloja työstäni.

“20 vuodessa pääsin taloudellisesti riippumattomaksi.”

Asetimme mieheni kanssa yhteisen tavoitteen – 20 asuntoa kymmenessä vuodessa. Pääsimme tavoitteeseen 3,5 vuodessa. Tämä tarkoitti tosin melkein seitsennumeroista velkamäärää.

Asuntoihin voi sijoittaa monin eri tavoin. Meidän strategiamme on ollut hankkia vuokra-asuntoja, joten sijoitus alkaa tuottaa heti konkreettisia euroja, kun asunnon saa vuokrattua. Olen aina tykännyt numeroista ja pyörittelin kassavirtalaskelmia mielelläni. 2000-luvun puolivälissä rahoituksen saaminen oli helpohkoa, mutta olen aina tiedostanut, minkä riskin velkavipu tuo mukanaan. Onneksi olen pystynyt elämään asian kanssa.

Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen suuntasimme Yhdysvaltoihin vuonna 2012. Myimme osan Suomen kohteistamme vuonna 2017 ja maksoimme lainaa pois. Vapautuneilla pääomilla ostimme uusia kohteita valtameren tuolta puolen. Tällä toimenpiteellä kassavirta kasvoi merkittävästi ja voin sanoa, että 20 vuodessa pääsin taloudellisesti riippumattomaksi.

Olen vuokrannut asuntojamme taustoiltaan hyvin erilaisille ihmisille. Vaikka vuokrauksen voikin ulkoistaa, on asuntosijoittaminen ihmisbisnestä. Hyvistä neuvottelu- ja ihmissuhdetaidoista on hyötyä niin pankissa kuin asunnon omistamiseen ja hallinnointiin liittyvissä asioissa. Olemme itsekin asuneet jo pitkään vuokralla, joten osaan asettua vuokralaisen asemaan.

Sijoitustoimintaan liittyy aina riski. Koska omistuksessamme on tälläkin hetkellä kymmeniä asuntoja, se tarkoittaa ”ongelmia” tasaisin väliajoin. Suhtaudun näihin samoin kuin kaikkiin haasteisiin elämässä – ratkotaan niitä niin hyvin kuin mahdollista, yksi kerrallaan.

Pohdittavaa asuntosijoittajalle:

1. Mieti, kuka on ihanneasiakkaasi: Kenelle tarjoat asuntoa tai asuntopalvelua? 

2. Seuraa taloudellista tilannetta: Kuinka paljon ihmisillä on rahaa käytettävissä asumiseen?

3. Mieti sijaintia: Mihin olisi paljon potentiaalisia tulijoita?

4. Selvitä rahoitus ja riskit: Jos käytät velkarahaa, mieti, miten kohteen vuokrauksen tai myymisen venyminen vaikuttaisi talouteesi.

Sijoittaminen on mahdollistanut aikaa perheen kanssa ja ripauksen luksusta

Lapsena haaveilin matkustamisesta ja seikkailuista. Olen myös aina halunnut perheen. Sijoittaminen on mahdollistanut seikkailut yhdessä perheen kanssa. Olemme monena vuonna viettäneet pidempiä aikoja yhdessä niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa. 

Lisäksi tykkään tehdä bisnestä, mutta se vaatii usein pääomia tai ainakin mahdollisuuden tehdä töitä ilman, että on riippuvainen bisneksestä tulevista tuloista. Bisnes haastaa koko ajan ihmisenä ja harvassa ”lajissa” oppii niin paljon koko ajan. Tykkään myös siitä, että aina välillä on mahdollisuus viiden tähden elämään. 

Luksustuotteet ovat minulle palkintoja – muistutuksia saavutuksista, joita kohden olen ponnistellut ja joiden eteen olen tehnyt paljon töitä. Mutta kaikista tärkein on tunne taloudellisesta turvallisuudesta.


Tänä keväänä Mimmit tutustuvat asuntosijoittamisen saloihin Terhin Vauras Asuntosijoittaja -valmennuksessa. Kurssilla saat vahvat perustiedot asuntosijoittamisesta, opit vaurastumisen periaatteet ja asetat vaurastumiselle tavoitteet. Lisäksi tutustut erilaisiin asuntosijoitusstrategioihin, opit analysoimaan kohteita, ymmärrät asuntosijoittamisen matematiikkaa, opit hyödyntämään velkavipua ja teet sijoitussuunnitelman.

Kurssi järjestetään 9.4.-9.5. Ilmoittaudu sinäkin mukaan tästä linkistä*!



Terhi-Majasalmi-2020-2.png

Terhi Majasalmi

Terhi Majasalmi on sarjayrittäjä, raha- ja sijoitusmaailman mielipidevaikuttaja sekä kiinteistösijoittaja. Terhi on myös kirjailija: Totuus taloudestasi ilmestyi vuonna 2012, Koululaisen rahakirja 2016 ja Rikastamo 2018.

‎Vieraskynä

Haluatko sinäkin vieraskynäilijäksi? Lähetä tekstisi osoitteeseen evita@mimmitsijoittaa.fi!

Edellinen
Edellinen

Deflaatio – Miksi rahan arvon kasvu ei ole avain onneen?

Seuraava
Seuraava

Let there be cryptos! – Bitcoinin varhaiset vuodet markkinoiden merillä