Asiantuntija kumoaa viisi yleistä velkamyyttiä

Milloin omasta velkaantumisasteesta tulisi huolestua? Entä onko kaikki velka huonoa? Velkaantuminen on korkojen nousun myötä varmasti yhä useamman pelko. Asiantuntija kumoaa velkaan liittämämme harhaluulot. 

Takuusäätiön sosiaalisten rahoituspalveluiden johtaja Minna Backman kohtaa työssään velkaantuneita ihmisiä ja auttaa heitä eteenpäin. Backmanin mukaan suomalaiset ovat yleisesti ottaen tunnollista kansaa, joka ei halua elää velaksi.  

“Maksumoraali on hyvä.” 

Tämän osoittavat myös tutkimukset. Kaksi vuotta sitten julkaistun Eurobarometrin mukaan suomalaiset ovat kaikista huolestuneimpia valtion velasta. Sen mukaan suomalaiset pitivät Suomen suurimpana ongelmana valtion velkaa. 

Backman kuitenkin huomauttaa, että asenteet ovat myös muuttumassa henkilökohtaiseen velkaan liittyen. Nykyään kun laina on vain yhden klikkauksen päässä netissä, velkaa otetaan aiempaa enemmän kulutustuotteisiin. 

“Ennen piti hakea pankista käteistä rahaa. Nyt saa rahaa osamaksulla ja laskulle. Kauhean helposti otetaan ja haetaan lainaa sellaisiin asioihin, jotka ennen vanhaan ostettiin, kun niihin oli saatu säästettyä rahaa.” 

Sosiaalinen media on myös vahvistanut kaikki mulle heti -kulttuuria. Instagramissa tuntuu, että kaikki käyvät viikoittain ulkona syömässä, yhä nuoremmilla on kalliita merkkivaatteita ja kaukaisimmatkin maailmankolkat ovat kaikkien saavutettavissa. 

“Siinä mielessä tämä someaika on haastavaa. Oma talous täytyy tuntea tarkkaan.” 

Lisäksi velkaantumisen taustalla näkyvät nykyään vahvasti peliriippuvuus ja nuorten puutteellinen talousosaaminen. 

Kokosimme viisi myyttiä velasta, joihin Backman otti kantaa. 

1. Kaikki velka on huonoa 

Kukaan tuskin haluaa tieten tahtoen ottaa velkaa eikä siihen pidä pyrkiä, mutta kaikki velka ei myöskään ole mustavalkoisesti huonoa. Backman puhuukin hyvän ja huonon velan välisestä erottelusta. Hyvistä veloista esimerkkejä ovat asuntolaina ja opintolaina. Harvalla on varaa ostaa asuntoa ilman lainaa, ja yhä harvempi selviytyy opinnoista tukeutumatta valtion takaamaan lainaan. Näissä lainoissa takaisinmaksuehdot ovat hyvät ja kumpikin on tärkeä sijoitus omaan elämään.  

“Harvalla on varaa opiskella ilman lainaa, koska järjestelmä on lainapainotteinen. Se on investointi omaan tulevaisuuteen, joten sitä voi pitää hyvänä lainana. Toki 20 - 30 000 suuruinen laina on iso taakka nuorelle ihmiselle.” 

Lisäksi laskulle maksaminen voi olla joissain tapauksissa perusteltua. Esimerkiksi puhelimen voi ostaa osamaksulla monesta paikkaa ilman korkoa.  

“Välillä isommissa ostoissa luottokortilla maksaminen voi tuoda turvaa, mikäli ei esimerkiksi saa tilaamaansa palvelua tai joutuu sen perumaan.” 

Huonoa velkaa Backmanin mukaan ovat puolestaan muun muassa pikavipeiksikin kutsutut lyhyet lainat, joita otetaan kulutustuotteita varten, koska niitä varten ei jakseta säästää. Ne ovat usein kalliita lainoja.  

“Tilanteita, että on ostettu reissu lainalla 2015 ja sitä edelleen maksetaan takaisin. Voidaan todeta, että ei ollut kovin hyvä laina.” 

Toisaalta Backman lisää, että hyväkin velka voi muuttua huonoksi, mikäli esimerkiksi oma maksukyky heikkenee yllättäen. Esimerkiksi moni on uuden korkotason myötä tällä hetkellä vaikeuksissa asuntolainan kanssa. 

2. Lainanyhdistämispalvelut ratkaisevat velkaantumisen 

Viime vuosina harva on voinut välttyä uusilta lainanyhdistelmiä tarjoavien yritysten mainoksilta. Niitä on markkinoitu laajalti somessa. Ideana on, että lainat keskittämällä samaan paikkaan niiden maksaminen helpottuu ja niiden yhteistä korkosummaa voidaan painaa alas.  

Vaikka palveluista voi olla joillekin apua, Backman suhtautuu niihin kriittisesti. Niihin turvautuvien tulee olla perillä omista veloistaan. Ei voi tuudittautua siihen, että palvelu hoitaa kaiken.  

“Iso vastuu on yksilöllä, että hän tietää kaikki velkansa, joihin lainaa tarvitsee. Velkajärjestelystä huolehtiminen jää yksityishenkilölle. Usein törmätään siihen, että yhdistelmälaina ei riitä velkojen maksuun. Näissä myös vaaditaan vakuus tai takaaja eli huonossa lykyssä pistät läheisen liemeen samaan syssyyn.” 

3. Ulosottoa tulee välttää viimeiseen asti 

Ulosotto on varmasti monelle iso mörkö, josta tulee lähinnä mieleen, miten kotoa tullaan hakemaan sohvat ja ruokailuryhmät ulosmitattaviksi. Backman kuitenkin huomauttaa, että kaoottisessa velkakierteessä, kun velkaa paikataan lisävelalla, ulosotto voi parhaimmillaan rauhoittaa tilanteen ja antaa aikalisän.  

“Olipa siellä 1 tai 21 asiaa, maksat sen verran kuin tuloista voidaan ulosmitata. Jossain vaiheessa juoksevat korot muuttuvat viivästyskoroiksi. Kun tilanne rauhoittuu, voi alkaa miettiä, löytyykö jollain aikavälillä jotain muuta ratkaisua.” 

Ratkaisuja voivat olla esimerkiksi Takuusäätiön velkajärjestely takauksella tai Käräjäoikeudesta yksityishenkilön velkajärjestely. 

4. Velat periytyvät jälkipolville 

Moni, etenkin vanhempi henkilö, pelkää, että omat velat jäävät perillisten maksettaviksi. Backmanin mukaan tähän on selkeä vastaus.  

“Riippuu talouden tilanteesta. Jos tekee perunkirjat ajoissa ja kuolinpesässä ei ole varallisuutta maksaa niitä pois, ne eivät periydy. Jos on varallisuutta, tulee ne käyttää ensin velkojen maksuun.” 

5. Lainaa voi ottaa huolettomasti nollakorkojen aikana 

2010-luvulla saimme nauttia vuosia nollakorkojen ajasta. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut rajusti ja noussut korkotaso on ajanut yhden jos toisenkin talouden ahtaalle. Tämä on osoitus siitä, että lainaa ottaessa tulee aina ottaa huomioon mahdollinen korkotason muutos varsinkin, kun ottaa isompia lainoja, joiden takaisinmaksuaika pyörii vuosissa tai vuosikymmenissä. 

“Lainakorkoja on suitsittu korkokatoilla. Kalliskorkoisten lainojen korot ovat 20 prosentin luokkaa, mikä on hurja korko. Se täytyy pitää mielessä lainaa harkitessa. Mieti, mitä 10 000 euron laina tarkoittaa omalle taloudelle 20 prosentin korolla. Rankkaa matikkaa siinä mielessä, että täytyy pistää paperille omat tulot ja listata viereen menot. Mitä viivan alle jää?” 

Backman muistuttaa, että toimeentulon vajetta ei voi jatkuvasti paikata velkarahalla. Jossain tilanteessa saattaa joutua pohtimaan mahdollisten lisätöiden tekemistä tai työpaikan tai alan vaihtamista. 

Miten hillitä omaa velkaantumista? 

Velkaantumista voi hillitä tehokkaimmin oman talouden tunnusluvut tuntemalla ja suunnitelmallisuudella. Tärkeää on tuntea oman talouden tunnusluvut sekä velkaa ottaessa perehtyä tarkasti lainan ehtoihin ja takaisinmaksuaikaan.  

Backman kehottaa hakeutumaan avun piiriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mikäli oma velkatilanne mietityttää. Yleisesti hälytyskellojen tulisi soida, mikäli on vaikeuksia selviytyä omista kuukausittaisista maksuista, mikäli velkaa on kertynyt paljon, eikä sitä pysty maksamaan pois, tarvitsee uutta lainaa velkojen maksamiseen tai kaikki tulot menevät velkojen maksamiseen.  

“Voi kun ei jäätäisi asioiden kanssa yksin tai muserruttaisi häpeän alle, vaan lähdettäisiin selvittämään asiaa. Näissä asioissa ei ole mitään hävettävää ja apua on saatavilla.” 

Backman on myös huolissaan siitä, että valtion velan sopeuttamista varten tehdyt leikkaukset kohdistuvat jo valmiiksi heikossa taloudellisessa asemassa oleviin ja velkaantuneisiin ihmisiin. 

“Ihmiset herkästi ottavat lainaa toimeentulovajeen paikkaamiseen, kun luottotiedot ovat kunnossa. Se ei ole pidemmän päälle toimiva tai kestävä ratkaisu, koska jatkossa pitäisi pystyä maksamaan myös lainanlyhennys.”