Biodiversiteetti on vastuullisen sijoittamisen the teema vuonna 2024 – mitä sijoittajan tulisi tietää luontokadosta?

Luonnon monimuotoisuus on tällä hetkellä vastuullisen sijoittamisen ykköspuheenaihe, vaikka siihen keskittyviä sijoitustuotteita ei ole vielä saatavilla ilmastorahastojen tapaan. Miksi luontokato on noussut sijoittajien ja rahoittajien agendalle? Entä milloin tavallinen sijoittaja saa rahansa siihen kiinni?

Kuvitus: Veera Kesänen.

Luonnon monimuotoisuudella eli biodiversiteetillä tarkoitetaan luonnon lajien ja geenien moninaisuutta. Tämä moninaisuus ylläpitää luonnon ekosysteemejä, jotka puolestaan tarjoavat elintarvikkeiden, pölytyksen ja ilmaston säätelyn kaltaisia elämälle välttämättömiä palveluja.

WWF:n oikeudellisen neuvonantajan Raija-Leena Ojasen mukaan kiinnostus biodiversiteettikysymyksiä kohtaan on kasvanut muun muassa siksi, että monet itsestäänselvyyksinäkin pidetyt luonnon tarjoamat palvelut, kuten veden ja ruuan saatavuus, ovat alkaneet heikentyä luontokadon seurauksena.

Luontokatoa, eli elinympäristöjen häviämistä ja heikentymistä, ja ihmisen roolia sen aiheuttajana Ojanen vertaa pääomaan tilillä, jolle maksetaan vuosittain korkoa. Jos rahasumman omistaja käyttää vuosittain vain korkotuoton verran tilin varoista, säilyy alkuperäinen rahasumma ennallaan tuottamassa koron verran tuottoa myös tulevina vuosina.

“Luonnon suhteen tilanne on se, että olemme ihmiskuntana käyttäneet enemmän kuin luonnon vuotuisen tuoton verran jo pitkän aikaa. Olemme siis syöneet pääomaa ja meillä on jatkuvasti vähemmän ja vähemmän luontoa tuottamassa palveluita”, Ojanen kertoo.

Luontokadon taustalla on Ojasen mukaan resurssien ylikäytön lisäksi erityisesti tilan puute: ihminen vaikuttaa toimillaan ainakin 75 prosentiin maailman maapinta-alasta, minkä vuoksi luonnolla ei ole tilaa kasvaa ja toimia. Lisäksi vieraslajit, saastuminen ja ilmastonmuutos vauhdittavat luontokatoa.

“Ilmastonmuutos ja luontokato ovat saman kolikon kaksi puolta. Ilmastonmuutos kiihdyttää luontokatoa, ja luontokato kiihdyttää ilmastonmuutosta. Ratkaisujen kannalta tässä on myös mahdollisuus, sillä elvyttämällä luontoa voimme samalla torjua ilmastonmuutosta.”, Ojanen summaa.

Helsingin pörssistä tutut toimialat linkittyvät luontokatoon

Yritykset linkittyvät luonnon monimuotoisuuteen sekä niiden suorien ja välillisten luontovaikutusten että niiden luontoriippuvuuksien kautta: lähes kaikki yritykset, niiden toimitusketju tai alihankkijat vaikuttavat luontoon toimillaan ja ovat riippuvaisia luonnosta ja sen tarjoamista raaka-aineista.

Kytköksen vahvuus vaihtelee toimialoittain. Ojasen mukaan luontokatoa kiihdyttävät esimerkiksi rakennusteollisuus, kaivosteollisuus, metsäteollisuus ja lihantuotanto.

“Esimerkiksi rakentamista varten täytyy raivata pinta-alaa ja käyttää paljon raaka-aineita, minkä seurauksena raivatun alueen luonto köyhtyy ja tapahtuu esimerkiksi metsäkatoa”, Ojanen kertoo.

Hänen mukaansa erityisesti yllä mainituilla toimialoilla olisi syytä pohtia uusia, kestävämpiä toimintamalleja, jotta luontokato saataisiin pysäytettyä.

Luontokadon pysäyttäminen on jo pankkien ja yritysten agendalla

Suuri osa yrityksiä onkin jo ottanut luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset vastuullisuusagendalleen – eikä vähiten sijoittajilta ja rahoittajilta tulevan paineen vuoksi. 

Danske Bankin vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Peter Lindströmin mukaan luonnon monimuotoisuus on noussut rahoitusmaailman kiinnostuksen kohteeksi ensinnäkin asiakkaiden, etenkin eläkeyhtiöiden ja instituutiosijoittajien tavoitteiden, sekä pankkien omien vastuullisuustavoitteiden vuoksi. Lisäksi sääntely ja riskienhallinta ovat nostaneet aiheen merkitystä.

Lindström kertoo, että esimerkiksi Danske Bankin vastuullisen sijoittamisen työ keskittyy vuonna 2024 erityisesti luonnon monimuotoisuuteen liittyviin kysymyksiin. Hänestä aihe on suomalaisille yrityksille ja sijoittajille erityisen keskeinen. 

“Merkittävä osa Helsingin pörssin suurista yrityksistä toimivat toimialoilla, joilla on vahvoja vaikutuksia ja riippuvuuksia luonnonvaroista”, Lindström toteaa.

Vaikuttavuus vaatii tietoa

Lindström korostaa, että luonnon monimuotoisuuteen keskittyvien rahastojen koostaminen on mahdollista ainoastaan laadukkaan ja oikeanlaisen tiedon avulla.

”Tällä hetkellä rahoitusalalla keskitytään ennen kaikkea kasvattamaan kollektiivista ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta”, Lindström sanoo.

Hänen mukaansa eri puolilla rahoitusmaailmaa on laitettu paljon resursseja yritysten luontovaikutuksista ja -riippuvuuksista kertovan yhdenmukaisen ja standardisoidun tiedon luomiseen, mutta tällaista ei ole vielä tarpeeksi sijoitustuotteiden luomista varten. 

“Nykyisillä tiedoilla ei voida rakentaa aktiivista osakerahastoa, jossa olisi toimintansa kautta vain luonnolle positiivisia yrityksiä. Jos sellainen olisi nyt Suomessa saatavilla, niin olisin varovainen sen suhteen, mitä kehitystä rahasto reaalimaailmassa edistää”, Lindström toteaa.

Yhteiset mittarit uupuvat

Haasteita tuo erityisesti yhdenmukaisen ja standardisoidun metriikan uupuminen: ilman sitä yritysten laittaminen paremmuusjärjestykseen ei ole mahdollista. 

“Ilmastopuolella on yksi yleisesti käytetty mittari eli kasvihuonekaasupäästöt, joka on ymmärrettävä ja jota voidaan soveltaa missä maailmankolkassa tahansa ja mihin toimintaan tahansa. Luontovaikutusten ja -riippuvuuksien kohdalla tällaista mittaria ei ole”, Lindström toteaa.

Luontokato on monimutkainen ilmiö, minkä vuoksi sen mittaaminen ei ole yksinkertaista.

“Mielestäni on hyvä, että luonnon monimuotoisuuden mittaria tai mittareita ei päätetä ennen kuin asiaa on pureskeltu perin pohjin. Pahimmassa tapauksessa saattaisimme alkaa mitata jotain, joka vie täysin väärään suuntaan”, Lindström sanoo.

Hän kertoo, että tällä hetkellä yritysten suoriutumista biodiversiteetin suhteen arvioidaan erityisesti aihetta käsittelevien aloitteiden ja johdon sitoutumisen näkökulmista. Olennaista on se, onko johto selkeästi sitoutunut ottamaan luonnon monimuotoisuuden keskeiseksi osaksi yrityksen liiketoimintastrategiaa ja riskienhallintaa.

Sijoituskohteita on saatavilla mahdollisesti jo tulevien vuosien aikana

Rahoitusmaailma panostaa tällä hetkellä tiedonkeruuseen ja yhteisten mittarien luomiseen. Lindström uskoo, että työ saattaa tuottaa tulosta jo lähivuosina.

“Ei ole mahdotonta, että vuoden tai parin sisällä olisi jo tarpeeksi tietoa, jonka avulla saataisiin kehitettyä vastaavanlaisia rahastoja, joita on nähty ilmastopuolella”, Lindström toteaa.

Vaikka luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneet sijoittajat joutuvat odottamaan aiheelle pyhitettyjä rahastoja vielä jonkin aikaa, löytyy markkinoilta jo joitain aihetta välillisesti sivuavia vaihtoehtoja.

Lindström nostaa esiin EU:n kestävän sijoitustavoitteen eli artiklan 9:n vaatimusten mukaiset rahastot. Artikla 9 mukaiset rahastot on seulottu tiukasti vastuullisuuden näkökulmasta ja niillä on oltava mitattavat kestävyystavoitteet taloudellisten tavoitteiden rinnalla.

“On hyvin mahdollista, että artikla 9 mukaisella rahastolla on kestävän kehityksen tavoitteita, joista osa liittyy suoraa biodiversiteettiin. Siten osana joitain artikla 9 mukaisia rahastoja saatetaan vaikuttaa positiivisesti luonnon monimuotoisuuteen”, Lindström sanoo.

Lisäksi erilaiset ilmastorahastot ovat hyviä vaihtoehtoja luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneelle sijoittajalle, sillä ilmastonmuutos on yksi viidestä luontokatoa aiheuttavasta ajurista.