Vertailussa AOT ja OST – Tilien 5 merkittävintä eroa

Mitä eroja osakesääsötilin ja arvo-osuustilin välillä on?

Vuoden 2020 alusta lähtien yksityissijoittajat Suomessa ovat saaneet mahdollisuuden avata osakesäästötilin, eli OST:n, perinteisen arvo-osuustilin, eli AOT:n, lisäksi.

Osakesäästötili tarjoaa osakesijoittajalle kiistämättä paljon hyötyjä. Samalla se on herättänyt hämmennystä sekä aiheuttanut kiivasta keskustelua ja vertailua AOT:n ja OST:n välisistä eroista.

Lue lisää: Opiskelija avasi vahingossa kaksi osakesäästötiliä – rangaistuksena yli 6000 euron mätkyt

Vaikka tilien välillä onkin perustavanlaatuisia eroja, sijoittajan olisi hyvä mustavalkoisen joko-tai -ajattelun sijaan oivaltaa, että tilit täydentävät toisiaan. On kuitenkin tärkeää ymmärtää tilien väliset erot ja kumpaa tiliä milloinkin kannattaa käyttää, jotta saa hyödyn irti molempien parhaista puolista.

Pähkinänkuoressa merkittävimmät erot AOT:n ja OST:n välillä piilevät verotuksessa ja korkoa korolle -ilmiön voimakkuudessa. Lisäksi tilit poikkeavat toisistaan muun muassa siinä, mitä sijoitustuotteita tileille saa ja toisaalta kannattaa ostaa, ja miten tilin käyttöä on rajoitettu. Tässä artikkelissa tutkailemme tarkemmin näitä seikkoja.

1. Verotus: AOT:llä vuosittain, OST:llä vasta varoja nostettaessa

Arvo-osuustilillä kaikista myyntivoitoistasi ja saamista osingoistasi peritään pääomaveroa vuosittain. Eli kun myyt osaketta voitolla, maksat veroa 30 % – 34 % saamasi voiton osuudesta kuluvalta verovuodelta. Samoin jokaisesta osingosta, joka tilillesi maksetaan, pidätetään automaattisesti 25,5 % – 28,9 % veroa, riippuen pääomatulojesi kokonaismäärästä. (Osakkeiden verotus – sijoittajan verovinkit ja tärkeät päivämäärät - Nordnet).

AOT:lla myyntejä kannattaa miettiä tarkemmin kuin OST:lla, koska realisoituneesta myyntivoitosta tulee heti veroseuraamuksia.

Osakesäästötin kohdalla verotusta on yksinkertaistettu. OST:lla verotettavaa tuottoa syntyy nimittäin vasta silloin, kun nostat varoja tilitä pois tai lakkautat osakesäästötilisi kokonaan. (Nordnet: Osakesäästötili – avaa OST-tili ja maksimoi säästöjesi kasvu - Nordnet). Nostaessasi rahaa OST:ltä tilin koko tuotosta peritään 30 – 34 % veroa. (Osakesäästötili - vero.fi)

Tämä tekee OST:sta ostojen ja myyntien suhteen joustavamman, sillä OST:n sisällä voit tehdä osakekauppoja sekä vastaanottaa osinkotuloa verovapaasti.

Mikäli myyt AOT:lla säilyttämäsi osakkeet tappiolla, voit vähentää tappiot saamistasi myyntivoitoista tai muista pääomatuloistasi ilmoittamalla siitä erikseen vero-ilmoituksessa (Osakkeiden myynti - vero.fi). Myyntitappioiden vähennyksen ansiosta sinulle siis jää vähemmän veroa maksettavaksi, koska verotettavan kokonaispääomatulosi määrä pienenee.

OST:n kohdalla tekemiäsi myyntitappioita voit vähentää verotuksessa vasta silloin, kun lopetat osakesäästötilin. Yksittäisten myyntien tappioita ei siis voi verotuksessa vähentää, vaikka nostaisit varoja tililtä pois (Osakesäästötili - vero.fi).

2. Korkoa korolle -ilmiö: OST:n vahvuus

OST:n poikkeava verotuskäytäntö mahdollistaa osakesijoittajalle korkoa korolle -ilmiön maksimaalisen hyödyntämisen, mikä onkin OST:n parhaita puolia verrattuna AOT:iin. Korkoa korolle -ilmiö tehostuu, kun kaikki verovapaasti saadut osingot ja myynneistä kertyneet voitot sijoitetaan kokonaisuudessaan markkinoille uudelleen. Eli myös se osuus, joka AOT:lla perittäisiin osingoista ja myyntivoitoista veroina, pääsee OST:llä kasvamaan korkoa korolle ja kasvattamaan sijoitetun pääoman määrää.

On kuitenkin huomioitava, että OST:n kohdalla sijotusajan tulisi olla vähintään 5-7 vuotta, jotta korkoa korolle -ilmiöstä pääsisi hyötymään. Siksi tili sopiikin parhaiten pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Tätä lyhyemmän tähtäimen sijoittamisessa AOT on yleensä kannattavampi vaihtoehto sijoittajalle (OP: Miten osakesäästötili eroaa perinteisestä arvo-osuustilistä? | OP Media (op-media.fi)).

3. Tilien määrä: yksityishenkilöillä voi olla vain yksi OST

OST:n käyttö on säädeltyä. Kenties tärkeimpänä rajoituksena mainittakoon, että osakesäästötilejä voi yksityshenkilöllä olla auki vain yksi kerrallaan. Jos sijoittajalla on auki kaksi osakesäästötiliä samanaikaisesti, häneltä voidaan periä lisäveroa jopa 10 euroa päivässä tiliä kohden. Tämä tarkoittaa noin 6000 euron lisäveroseuraamusta vuodelta.

Koska OST:itä voi ihmisellä olla vain yksi, kannattaa harkita tarkkaan, mihin OST:n avaa ja vertailla eri palvelun tarjoajien hinnastoja. Kannattaa esimerkiksi tarkistaa, kuinka paljon eri palveluntarjoajat veloittavat jokaista osakekauppaa kohden ja valita itselleen sopivin vaihtoehto.

Jos esimerkiksi tiedät, ettet yleensä pysty sijoittamaan yli 700 euroa kerralla yhteen osakkeeseen, ei kannata välttämättä avata OST:iä palveluntarjoajalta, joka perii kiinteän 7 euron välityspalkkion jokaisesta tehdystä osakekaupasta, vaan voisi olla taloudellisempaa valita palveluntarjoaja, joka perii maksimissaan 1 %:n välityspalkkion pienemmissäkin osakekaupoissa.

4. Talletusrajat: OST:llä on talletusraja, AOT:llä ei

OST:lle on asetettu talletusraja, jonka mukaan tilille voi tallettaa yhteensä enintään 50 000 euroa sijoitettavaa pääomaa. Rajoitus koskee vain tilille siirrettäviä varoja. Siispä OST:lla olevien osakkeiden arvo ja tilille maksettujen osinkojen määrä voivat kuitenkin kasvaa rajan yli. AOT:lle siirettäville varoille taas ei ole asetettu minkäänlaista ylärajaa.

5. Sijoituskohteet: OST vain osakkeille, AOT mahdollistaa laajemman skaalan tuotteita

Yksi merkittävä ero AOT:n ja OST:n välillä liittyy sijoitustuotteisiin, joita niihin voi ja kannattaa ostaa.

Nimensä mukaisesti osakesäästötilille voi ostaa vain osakkeita – niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin. AOT:lle taas voi hankkia rajattomasti kaikkia pörssilistattuja tuotteita, kuten osakkeita, rahastoja ja ETF:iä.

Suurin valinnanvaikeus tilien välillä liittyy siis osakkeisiin. Mistä tietää, kummalle tilille mitkäkin osakkeet kannattaa ostaa, jos niitä voi hankkia sekä OST:lle että AOT:lle?

Nyrkkisääntönä OST:lle kannattaa hankkia erityisesti kotimaisia osinko-osakkeita. Ulkomaiset osinko-osakkeet kannattaa sen sijaan hankkia AOT:lle. Syynä on se, että ulkomaisista osingoista saatetaan pidättää lähdevero osingonmaksun yhteydessä (esim. USA-osakkeissa 15 %). Tällöin vaarana olisi, että ulkomailta saatuja osinkoja verotettaisiin kahteen kertaan – ensin yrityksen kotimaassa lähdeveron muodossa ja aikanaan Suomessa pääomaveron muodossa, kun varoja nostetaan OST:lta ulos.

Sen sijaan ulkomaisten kasvuyritysten osakkeet voi laittaa sekä AOT:lle että OST:lle, sillä ne eivät yleensä maksa osinkoa. Tällaisia ulkomaalaisia kasvuyrityksiä, jotka eivät maksa osinkoa, on esimerkiksi Tesla, Netflix, Meta Platforms (ent. Facebook), Alphabet eli Google, Oatly ja Airbnb.

Lue lisää: Rahastosijoittajasta osakesijoittajaksi – Miksi ja miten poimia osakkeita?

Lue lisää: Osakepoiminta – millä perusteella valita sinulle oikeat yritykset?

Lue lisää: Osakepoimijan 6 tyypillisintä virhettä ja kuinka välttää ne