Vastuullisuustrilogia: Vastuullinen teemasijoittaminen

Vastuullisuustrilogian toisessa osassa vastuullisuuden ammattilainen Kaisa Kurittu kertoo, mitä vastuullinen teemasijoittaminen on.

Kuten trilogian ensimmäisessä osassa todettiin, vastuulliseen sijoittamiseen on useita erilaisia keinoja ja keinojen yhdistelmiä. Vastuullisen salkun voi rakentaa vaikkapa karsimalla kaikkein vastuuttomimpia pois tai vaihtoehtoisesti poimimalla sinne vain kaikkein vastuullisimpia.

Näiden lisäksi kolmas ja ehkä kiehtovin tyyli on vastuullinen teemasijoittaminen, jossa keskitytään, nimensä mukaisesti, valitsemaan sijoituskohteita jostakin valitusta kestävän kehityksen teemasta.

Teemasijoittamisessa voidaan käyttää ohjenuorana lentävää lausetta ”sijoita yhtiöihin, jotka ovat mieluummin osa ratkaisua kuin ongelmaa”. Tokikaan kaikki yritykset eivät selkeästi ole vain jompaa kumpaa vaan molempia. Teemasijoittamisessa firmojen mahdollisia heikkouksia voidaankin jopa katsella hieman läpi sormien, jos saavutetut positiiviset vaikutukset ovat riittävän suuria.

Ensimmäisinä teemoina mieleen tulee helposti ilmastonmuutoksen torjunta ja energiatehokkuus, joihin keskittyviä teemarahastoja ja indeksirahastoja löytyy lähes kaikkien suomalaisten pankkien valikoimista. Teemoja on kuitenkin paljon muitakin, kuten vaikkapa:

metsäkadon ehkäisy ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen
merten kestävä käyttö
materiaalien tehokas käyttö ja kiertotalous
kestävä liikkuminen ja infrastruktuuri
kestävä ruoantuotanto
tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä
terveys ja hyvinvointi

Tutustutaanpa näihin hieman tarkemmin!

Ilmastonmuutoksen torjunta

Ilmastoteemaan sijoittaminen on suosittua ja pelkästään Euroopasta löytyy jo yli 400 erilaista ilmastorahastoa. Niissä on kuitenkin isoja eroja, jotka on hyvä ymmärtää. Morningstarin selvityksen mukaan ilmastorahastot voidaan karkeasti jakaa kahteen kategoriaan: siirtymä- ja vähähiilisiin rahastoihin.

Siirtymärahastot keskittyvät puhtaaseen energiaan ja teknologiaan, vihreisiin velkakirjoihin (eli ns. vihreisiin bondeihin) ja ilmastoratkaisuihin. Tällaisissa rahastoissa on yhtiöitä, joiden liiketoiminnan ytimessä on vähähiiliseen talouteen siirtyminen. Eli ne tuottavat tuotteita tai palveluita, joille on kysyntää tässä isossa yhteiskunnallisessa muutoksessa ja jotka hyötyvät siitä.

Vähähiiliset rahastot sijoittavat pääosin sellaisiin yhtiöihin, joiden päästöt ovat jo nyt matalampia. Tällaisissa rahastoissa on esimerkiksi lääke- ja IT-firmoja. Ne eivät siis koostu yhtiöistä, joiden liiketoiminnan ytimessä ovat vähähiilisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, vaan näistä rahastoista rajataan pois suurimmat nykyiset päästöjen tupruttelijat.

Osakepoimijalle tarjolla on tuuliturbiineja ja tuulivoimapuistoja, aurinkoenergiaan liittyvää tekniikkaa tai kokonaisia aurinkovoimapuistoja. On vetyä, polttokennoja, uusiutuvia polttoaineita ja on energian tehokasta käyttöä ja siihen liittyvää softaa ja osaamista. Kiinnostavaa, eikö!

Luonnon monimuotoisuuden suojelu ja metsäkadon ehkäisy

Jos ilmastonmuutos on merkittävin uhka maapallon tulevaisuudelle, on luonnon monimuotoisuuden ja metsien häviäminen heti seuraavana jonossa.

Etenkin palmuöljyn, soijan, naudanlihan ja -nahan sekä sellun tuotanto ovat metsien katoamisen tärkeimpiä syitä. Näiden toimialojen sekä kriittisimpien alkuperämaiden, kuten Brasilian, Indonesian ja Malesian, tunnistaminen on ensimmäinen askel sijoittajalle, joka halua vähentää metsien – etenkin sademetsien – hävittämisen riskejä salkussaan.

Vastuulliselle sijoittajalle tämä teema voi ollakin yksi kinkkisimmistä. Voiko ylipäätään sijoittaa yhtiöön, jonka liiketoiminta vaatii metsien hakkaamista, laidunten raivaamista, kaivannaisten kaivamista tai vesivarantojen hyödyntämistä? Toisaalta, suoraan luonnon monimuotoisuutta parantavia pörssiyhtiöitä ei liene edes olemassa. Valittavana on ennemminkin niitä, jotka heikentävät monimuotoisuutta tai aiheuttavat metsäkatoa mahdollisimman vähän.

Analyysitalo Vigeo Eiris on rankannut pörssiyhtiötä niiden luonnon monimuotoisuuden suojeluun sitoutumisen perusteella. Selvityksessä mainitaan myös erikseen pahimmat, joihin kuuluivat muun muassa öljy-yhtiöt BP, ENI ja Shell, öljynporaukseen palveluita toimittavat Halliburton ja Transocean, kullankaivaja Kinross Gold sekä kaivosjätit BHP Billiton ja Vale. Kaksi viimeistä ovat vastuussa esimerkiksi Brasilian suurimmasta ympäristökatastrofista, jossa kaivosten jätealtaiden patojen murtuessa valtava määrä myrkyllistä kaivosjätettä valui luontoon.

No, ainakin tiedät, mihin firmoihin sijoittamista kannattaa miettiä vielä toisen kerran.

Kestävä liikkuminen ja infra

Arjen kestävää liikkumista ja elämää edistävät muun muassa toimiva julkinen liikenne, sähköiset kulkupelit, tehokas tavaroiden logistiikka sekä kestävä rakentaminen.

Pörsseistä löytyy runsaasti yhtiöitä, joiden tuotteet ja palvelut tukevat tämän teeman tavoitteita. On junaliikennettä, on sähkö- ja hybridiautoja, on fillareita. Ja on kestävää infrarakentamista, kuten tuuli- ja aurinkovoimaloita.

Kestävä infrastruktuuri tarkoittaa teiden ja rakennusten lisäksi energia- ja vesirakenteiden kehittämistä siten, että niistä aiheutuvat yhteiskunnalliset ja ympäristövaikutukset pyritään saamaan plussan puolelle koko elinkaaren ajalta.

Tällä sektorilla taikasana on nimenomaan elinkaari. Kestävää infraa ei rakenneta pikavoittojen toivossa, vaan se suunnitellaan ja sitä huolletaan niin, etteivät hommat leviä käsiin parissa vuodessa. Esimerkiksi aurinko- ja tuulivoimapuistoja sekä sähkönsiirtolinjoja eri puolilla maailmaa operoiva brittiläinen Atlantica Sustainable Infrastructure ilmoittaa sopimustensa olevan keskimäärin 18 vuoden pituisia. Tämä taas johtaa suhteellisen hyvin ennustettavaan kassavirtaan, mikä ei ole ihan huono juttu sijoittajankaan kannalta.

Kaikkea muuta

Vastuullista sijoittajaa voivat kiinnostaa ympäristöteemojen lisäksi myös sosiaaliseen vastuun kulmat, kuten terveydenhuoltoon, koulutukseen tai yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon keskittyvät, tai niitä edistävät, sijoitukset.

Erityisen kiinnostavaa on ns. gender lens investing, eli sukupuoleen (ja tarkemmin ottaen muihin kuin miehiin) keskittyvä sijoittaminen. Vapaasti tämän voisi suomentaa mimmisijoittamiseksi, ja siihen paneudutaan tarkemmin vastuullisuusteeman kolmannessa osassa.

PS. Jos vastuullinen teemasijoittaminen alkoi kiinnostaa, tsekkaa Nordnetin sivuilta listaus erilaisista megatrendi-ETF:stä, joihin sijoittamalla pääsee varsin vaivattomasti kiinni erilaisiin kehittyviin teemoihin!