Vastuullinen sijoittaja: EU-taksonomia pähkinänkuoressa

EU-taksonomia, eli Euroopan unionin kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, pyrkii luomaan yhteyden yritysten rahoitusmahdollisuuksien ja ympäristövaikutusten välille. Luokittelujärjestelmän avulla sijoittaja voi tulevaisuudessa tunnistaa aidosti kestävät sijoituskohteet.

Kuva: Julia Taskinen.

Kuva: Julia Taskinen.

Euroopan unionin tavoitteena on tehdä Euroopasta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Yksityisillä sijoituksilla on merkittävä rooli hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa, minkä vuoksi EU pyrkii ohjaamaan investointeja päästötavoitteen toteutumista tukeviin projekteihin kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän avulla.  

Taksonomian tarkoituksena on helpottaa ilmastoystävällisten sijoituskohteiden tunnistamista ja ohjata investointeja kestäviin projekteihin. Luokittelujärjestelmä tulee sisältämään tarkat toimialakohtaiset kriteerit sille, millainen taloudellinen toiminta on ympäristöllisesti kestävää.

Kestävien sijoituskohteiden tunnistaminen ja vertailu helpottuu

Käytännössä luokittelujärjestelmä tulee helpottamaan kestäviä kohteita etsivän sijoittajan työtä. Tulevaisuudessa sijoittaja voi varmistua siitä, että sijoituskohde on aidosti kestävä, kun se on taksonomian mukainen – kunhan luokittelujärjestelmän kriteerit ensin valmistellaan tieteeseen perustuen.  

Finanssiala ry:n vastuullisuusasiantuntija Elina Kampin mukaan luokittelujärjestelmän käyttöönotto lisää parhaimmillaan sijoituskohteiden vastuullisuuden vertailtavuutta ja tuo turvaa sijoittajalle.

Kamppi toteaa, että nykytilanteessa sijoittajia voi epäilyttää, ovatko kestävänä tai vastuullisena markkinoidut sijoituskohteet todellisuudessa kestäviä. Ja syystäkin – yleisesti hyväksyttyjä globaaleja määritelmiä kestävälle sijoituskohteelle kun ei ole olemassa.

“Toivon, että taksonomiakriteeristöstä tulisi uskottava ja että ihmiset voisivat sen myötä varmistua siitä, että kestävänä markkinoitu sijoituskohde on oikeasti kestävä”, Kamppi sanoo.

Ilmastotavoitteet etusijalle

Luokittelujärjestelmä pitää sisällään kuusi ympäristötavoitetta, jotka ovat ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vesi- ja merivarojen suojeleminen, kiertotalouden edistäminen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen sekä ekosysteemien ja biodiversiteetin suojeleminen. 

Aluksi näistä otetaan käyttöön ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat kriteerit. Luokittelujärjestelmän on tarkoitus astua voimaan ilmastotavoitteiden osalta jo vuoden 2022 alusta, jolloin se tulee koskemaan yli 500 henkeä työllistäviä pörssiyhtiöitä, pankkeja ja vakuutusyhtiöitä.

Sijoituskohteiden ja projektien kestävyyttä arvioidaan luokittelujärjestelmässä suhteessa edellä mainittuihin ympäristötavoitteisiin. Taksonomiassa pyritään katsomaan kokonaiskuvaa: investointi ei voi päästä listalle, jos se aiheuttaa merkittävää haittaa jollekin kuudesta ympäristötavoitteesta, vaikka se edistäisikin jonkin toisen tavoitteen toteutumista.

Luokittelujärjestelmään mukaan pääsevä projekti onkin sellainen, joka hyödyttää merkittävästi vähintään yhtä edellä mainituista kuudesta tavoitteesta, ei tuota merkittävää haittaa viidelle muulle tavoitteelle ja kunnioittaa YK:n, OECD:n ja ILO:n työ- ja ihmisoikeusperiaatteita. 

Luokittelujärjestelmän on pohjattava tieteeseen 

Kestäviä sijoituskohteita etsivän kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että ainakin alussa luokittelujärjestelmä arvioi eri kohteita ainoastaan kapeasta ilmastonäkökulmasta. Komission esityksessä ei myöskään oteta kantaa joihinkin tavoitteiden kannalta merkittäviin seikkoihin, kuten vaikkapa ydinvoimakysymykseen.

Luokittelujärjestelmän ulkopuolelle jäänee siis paljon kestävän kehityksen kannalta olennaisia osa-alueita sekä aidosti kestäviä projekteja. 

Luokittelujärjestelmän luominen on ylipäätään politisoitunut merkittävästi, vaikka alunperin taksonomia pyrittiin luomaan riippumattomien asiantuntijoiden toimesta. Kampin mukaan Euroopan Unionin jäsenmaat ovat alkaneet tehdä luokittelujärjestelmään omien intressiensä mukaisia muutosehdotuksia.

“Jos emme voi pitää taksonomiaa muutosehdotusten vuoksi enää aidosti tieteeseen pohjautuvana, niin sitten on kyseenalaistettava, että kannattaako sitä käyttää joka tilanteessa vai ei”, Kamppi summaa.

Mitä seuraavaksi?

Euroopan Komissio hyväksyi esityksen EU-taksonomiasta huhtikuussa, minkä jälkeen Euroopan parlamentilla on neljä kuukautta aikaa hyväksyä esitys. Jos esitys hyväksytään myös parlamentissa, astuu luokittelujärjestelmä ilmastotavoitteiden osalta voimaan vuoden 2022 alusta.

Matleena Inget

Kestävästä kehityksestä ja kulutuksesta sekä taloudesta innostunut kauppislainen, joka on utelias ymmärtämään maailmaa ja muita ihmisiä. Mimmit sijoittaa -median toimittaja.

Edellinen
Edellinen

Ystäväkirja: Karo Hämäläinen

Seuraava
Seuraava

Ystäväkirja: Anni Hautala