Tympiikö loman loppuminen? Tästä loman jälkeisessä bluesissa on kyse

Loma on loppu, mieli maassa ja arkeen paluu tuntuu tahmealta. Kuulostaako tutulta? Saatat kärsiä loman jälkeisestä bluesista. Kysyimme psykologilta, mikä helpottaa apeaa oloa ja milloin negatiiviset tuntemukset vaativat toimia.

Myös ahdistusta kannattaa kuunnella, koska kaikki tunteet kertovat meille jotakin. Kuva: Mimmit sijoittaa

Työterveyspsykologi ja psykoterapeuttiopiskelija Riikka Leinosen mukaan loman jälkeinen lievä ahdistus, mielialan lasku, haikeus sekä aloitekyvyn puute ja vitkuttelu eli prokrastinointi ovat tuntemuksia, jotka kuuluvat monen kesälomalta palaavan arkeen.

Hänen mukaansa alakulo ei ole välttämättä merkki siitä, että työssä tai arjessa olisi jotain vikaa. Ennemminkin se voi viestiä siitä, että kesän kääntyminen loppusuoralle ja lomailusta luopuminen vetävät mielen haikeaksi.

“On normaalia, että vapaudesta irti päästäminen on vaikeaa, kun lomalla saa yleensä tehdä, mitä huvittaa, elää ilman aikatauluja ja mahdollisesti reissata. Olisihan se aika outoa, jos ei tulisi minkäänlaista vastustusta”, Leinonen toteaa.

Pehmeä paluu arkeen

Muutokset, niin positiiviset kuin negatiiviset, ovat ylipäätään ihmisille haastavia. Arkeen palatessa joutuu väistämättä ikään kuin ohjelmoimaan itsensä uusiksi ja siirtymään erilaiseen arkirytmiin, mikä voi olla kuormittavaa.

Leinonen kehottaakin hyödyntämään mahdollista työn joustavuutta erityisesti lomalta palaamisen kaltaisissa siirtymähetkissä. Mikäli työ mahdollistaa, voi hieman kevyempien päivien tekeminen etänä helpottaa arjen aloittamista.

“Pehmeä lasku työarkeen on hyvä idea. Työn jousto, lyhyempi päivä ja lempeys helpottavat varmasti arkeen paluuta”, Leinonen toteaa. 

Armollisuutta ja arjen rikastuttamista

Leinosen mukaan loman jälkeinen blues helpottaa useimmiten viimeistään parin viikon kuluessa. Hän kannustaa kohtaamaan arkeen paluuseen liittyvät tunteet armollisesti ja hyväksyvästi.

“Tunteet haluavat tulla kuulluksi, joten niiden pois työntäminen voi olla karhunpalvelus itselle ja itse asiassa ruokkia lisää kielteisiä tunteita”, Leinonen toteaa.

Töihin paluuta helpottaa, kun arjessa on mukana työn lisäksi mielekkäitä asioita ja muistaa, että loman lopun ei tarvitse tarkoittaa kesäpuuhien kuoppaamista.

“Pohtisin, että mitkä asiat ovat sellaisia, jotka symboloivat itselle kesää ja vapautta ja sisällyttäisin niitä päiviini. Ovat ne sitten iltauintireissuja tai jotain muuta mukavaa”, Leinonen sanoo.

Riittävän pitkä loma mahdollistaa palautumisen

Lisäksi Leinonen kehottaa kiinnittämään huomiota työn ja vapaa-ajan tasapainoon ja riittäviin lomapäiviin pitkin vuotta.

Joskus loman jälkeinen blues on nimittäin merkki siitä, että loma ei ole ollut palautumisen kannalta riittävän pitkä.

”Riittävä kesäloma olisi mielellään kuukauden, mutta ainakin useamman viikon mittainen. Lisäksi tarvitsemme lomia tasaisin väliajoin syksyllä, talvella ja keväällä”, Leinonen sanoo.

Riittämättömien lomien ilmiö koskettaa etenkin nuoria aikuisia, pätkätyöläisiä ja yrittäjiä sekä työpaikan vaihtajia.

Vaikka työterveyspsykologi ei suosittele elämään ainoastaan lomia varten, voi myös seuraavan töistä vapaan hetken suunnittelu helpottaa kesäkaipuuta.

“Ei ole järkevää elää lomasta lomaan, mutta joskus seuraavan loman kalenterointi auttaa”, Leinonen toteaa. 

Pari viikkoa jatkuneesta haikeudesta kannattaa kiinnostua

Mikäli tuntemukset ovat voimakkaita ja jatkuvat vielä parin viikon jälkeenkin, on Leinosen mukaan syytä pysähtyä pohtimaan, mistä on kyse.

“Tunteet eivät tule ilman syytä, vaan ne kertovat meille jotain. Mikäli ahdistunut olo jatkuu ja se liittyy nimenomaan työhön, voi se olla merkki muutostarpeesta”, hän sanoo.

Leinosen mukaan kyse voi olla esimerkiksi työyhteisön ongelmista, liiallisesta työmäärästä tai siitä, että työnkuvaa täytyy selkeyttää tai muokata. Hän suosittelee pohtimaan aluksi itsekseen, mikä mättää. Tämän jälkeen ongelmaa kannattaa lähteä ratkomaan työtä muokkaamalla ainakin oman esihenkilön ja mahdollisesti työterveyspsykologin tuella.

“Jos työhön tai työyhteisöön ei ole mahdollista tehdä sellaisia muokkauksia, että oma olo olisi tyytyväisempi, niin voi pohtia, olisiko aika katsella jotain muuta ja paranisiko oma olo mahdollisesti työpaikkaa vaihtamalla”, Leinonen toteaa.