Tiedätkö, mitä vaikutuksia kulttuurilla on hyvinvointiin? Näiden syiden takia kannattaa pistäytyä museossa vaikka lounastauolla
Museossa käyminen laskee stressitasoja ja auttaa jopa masennukseen. Tässä jutussa kerromme, miksi museokäynnit kannattaa ottaa osaksi omaa hyvinvointirutiinia.
Mainos: Museokortti
Takana stressaava viikko juoksemista paikasta toiseen ja aivot käyvät ylikierroksilla. Sunnuntaina lähden museokierrokselle, ja siellä avautuvat uudet maailmat työntävät arkiset murheet taka-alalle. Asiat asettuvat mittasuhteisiinsa vuosisatoja säilyneiden teosten ympärillä. Kuvittelenko vain vai pitäisikö minun ottaa museossa käynti osaksi viikottaista hyvinvointirutiiniani?
Tutkimus antaa vahvistusta kokemukselleni. Kulttuurilla on tutkitusti positiivinen vaikutus hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan jo lyhyt vierailu taidegalleriaan lounastauolla voi vähentää stressihormoni kortisolin määrää ja koettua stressiä.
Taiteen ja hyvinvoinnin valtakunnallinen yhteyspiste Taikusydämen erityisasiantuntija Anna-Mari Rosenlöfin mukaan museoissa tapahtuva uuden oppiminen ja oivaltaminen sekä kauneuden kokemukset saavat aikaan positiivisia tunteita. Erilaiset arjesta poikkeavat ympäristöt ruokkivat luovuutta ja stimuloivat aisteja.
“Museoiden usein esteettinen, miellyttävä ja rauhallinen ympäristö tarjoaa mahdollisuuden rauhoittumiseen ja rentoutumiseen samalla kuitenkin luoden oivallisen paikan ja ajan kohtaamisille ja vuorovaikutukselle sekä ihmisten että kulttuuriperintöä välittävien esineiden kanssa.”
Museoista apua kroonisiin kipuihin ja masennukseen
Kaamoksen keskellä laahustaessa voi tuntua siltä, että ympärillä ei ole mitään kaunista. Museokäynti tai vaikka taide-elokuvan katsominen voi tarjota nopean piristysruiskeen ja toimia myös mielenterveystekona. Museoissa, gallerioissa, teatterissa ja elokuvissa käynti voi tutkimusten mukaan pienentää merkittävästi masennusriskiä yli 50-vuotiailla sekä suojata muistisairauksien kehittymiseltä.
Psyykkisen hyvinvoinnin lisäksi vierailu museossa on hyväksi myös fyysiselle terveydelle. Museokierroksella päivän askelmäärä tulee huomaamatta täyteen.
Museoiden vaikutukset hyvinvointiin on tunnustettu niin laajalti, että joissain maissa, kuten Britanniassa, lääkärit määräävät museoreseptejä. Rösenlöf kertoo, että muun muassa Ruotsissa mallista on saatu hyviä tuloksia: esimerkiksi toimintaan osallistuneiden henkilöiden masennus on vähentynyt tilastollisesti merkittävästi.
Myös Suomessa muun muassa Satakunnan hyvinvointialueella on käynnissä kulttuurireseptikokeilu, jossa sote-palveluista tai sote-alan järjestöistä voi saada kulttuurikohteisiin, kuten museoihin, vapaaseen pääsyyn oikeuttavan lipun.
“Toimintaan ohjataan asiakkaita, jotka kokevat yksinäisyyttä, lieviä mielenterveyden haasteita tai kärsivät esimerkiksi kroonisista kivuista. Myös kaverin voi ottaa mukaan tai pyytää seurakseen vapaaehtoisen kulttuurikaverin. Toivoisin, että Suomeen leviäisi yhä enemmän ryhmämuotoinen museo- tai kulttuurireseptitoiminta”, Rosenlöf avaa konseptia.
Älä ota stressiä kaiken näkemisestä
Ajatus museoon lähtemisestä saattaa tuntua raskaalta, jos on elänyt siinä uskossa, että museossa täytyy kääntää jokainen kivi, painaa muistiin kaikki tiedonmurut ja vielä jälkeenpäin sivistää muita kartuttamallaan tietämyksellä.
Mikäli museoiden näyttelyiden laajuus tuntuu ahdistavalta tai kynnys museoon lähtemisestä tuntuu isolta, voi museoon tehdä pikavisiittejä ja käydä seuraavalla kerralla toisen näyttelyn läpi. Niin kuin monessa muussakin asiassa elämässä, myös museoissa kokemus on parempi ilman liiallista suorittamista.
“Monissa museoissa näyttelyt vaihtuvat melko usein, joten lähes aina on uutta nähtävää tarjolla. Isossa museossa voi myös valita, että keskityy tällä kertaa vain yhteen näyttelyyn tai kerrokseen, niin välttyy museoähkyltä, joka saattaa seurata, jos nähtävää on paljon. Kaikkeen ei tarvitse syventyä”, Rosenlöf kertoo.
Museokortin avulla voit hoitaa museokäynnit kätevästi ja piipahtaa museossa matalalla kynnyksellä milloin tahansa. Museokortti 2019 -tutkimuksen mukaan museokortin haltijat arvioivat käyvänsä museossa lähes 13 kertaa vuodessa. Ilman Museokorttia määrä olisi alle kolmannes siitä. Tämä luonnollisesti ilahduttaa säästäväisiä mimmejä.
Etukäteen voi katsoa esimerkiksi museon Instagram-tililtä, mitä museossa on parhaillaan meneillään ja pohtia, mihin keskittyisi tai olisiko museossa käynnissä vaikkapa jokin kiinnostava tapahtuma tai opastus.
“Kannattaa myös kysyä museon infossa tai kassalla rohkeasti, miten museossa kannattaisi kulkea varsinkin, jos kyseessä on iso paikka”, Rosenlöf opastaa.
Lisäksi Rosenlöf kannustaa etenkin nuoria lähettämään museoille toiveita, mitä he haluaisivat museossa nähdä tai kokea seuraavaksi.
“Museot keräävät, esittelevät ja säilyttävät meidän kaikkien yhteistä kulttuuriperintöä, ja ne on tarkoitettu meitä kaikkia varten.”
Mimmit vinkkaavat suosikkimuseonsa
Mimmit sijoittaa -median perustajat Pia-Maria Nickström ja Hanna Tikander jakoivat parhaat museotärppinsä. Hanna suosittelee musafiilistelijänä musiikkimuseo Famea, joka sijaitsee Triplassa. Fame on elämyksellinen museo, jossa Suomen musiikkia esitellään eri musiikkilajien kautta.
“Se on aktivoiva kokemus, jossa kaikki aistit pääsevät käyttöön”, Hanna kuvailee.
Pia-Marian suosikkimuseo on puolestaan nykytaiteen museo Kiasma. Hän nauttii museossa käymisessä erityisesti siitä, että se on hänelle ruudutonta aikaa.
“Museossa saa ihanan tauon päätteistä.”
P.S. Kokosimme hauskat ideat, joiden avulla maustat museoelämyksen oman makusi mukaiseksi
Lähde treffeille museoon. Museot ovat nykyään trendikkäitä ja moni mainitsee museoinnostuksensa nykyään jo treffisovellusten biossa. Museossa kävellessä juttuaiheita tulee vastaan kuin itsestään.
Mielekästä oppimista. Tökkiikö koulutehtävä ja prokrastinoit viidettä viikkoa tenttiin lukemista? Selvitä, olisiko tentin aihealuetta liippaavaa museota, johon voisit lähteä tuulettamaan päätäsi, mutta samalla kartuttamaan tiedonmurusia aiheesta.
Uutta virtaa kotimaanmatkailuun. Suomessa ei välttämättä ole joka pitäjässä tekemisen ilotulitusta, mutta museo löytyy lähes jokaiselta paikkakunnalta. Parhaassa tapauksessa se kertoo paikkakunnan historiasta tai perinteistä. Lisäksi kortin omistajat saavat alennusta hotelleista ja ravintoloista.
Kuuntele musiikkia. “Esimerkiksi taidemuseoissa voi hyvin myös kuunnella mielimusiikkiaan kuulokkeilla ja tutkailla samalla taideteoksia”, Anna-Mari Rosenlöf vinkkaa.
Yhdistä someen. Videopalvelu TikTokissa on taidehistoriaan perehtyneitä TikTok-tilejä, joissa kerrotaan historiasta tunnettujen maalausten taustalla. Keväällä Hugo Simbergin klassikkomaalaus Haavoittunut enkeli nousi kansainväliseksi hitiksi siellä. Lähde ihailemaan somessa törmäämiisi teoksiin livenä.
Museokortti, siis mikä?!
Museokortilla voi piipahtaa museossa milloin vain. Koettavaa löytyy niin taiteen, tieteen, historian, tekniikan, urheilun, designin kuin luonnonkin ystäville yli 370 kohteessa.
Kortti on voimassa 12 kuukautta ja voimassaoloaika alkaa ensimmäisestä käynnistä.
Museokorttia näyttämällä saat myös muita kulttuurietuja ja -palveluita Museokortin valitsemilta kumppaneilta.
Voit ostaa kortin Museokortin museoista tai verkkosivuiltaa: museokortti.fi. Museokortin voi maksaa verkkokaupassa useimmilla virike-eduilla (Epassi, Edenred, Smartum).
Psst. Joulutarjous: Museokorttiin nyt kuukausi (12 kk + 1 kk) kaupan päälle! Tarjous on saatavilla Museokortin verkkokaupassa 31.12.2023 asti.
Anna lahja, josta on iloa! Hanki museokortti joululahjaksi läheiselle: ystävälle, vanhemmille, puolisolle, muille perheenjäsenille ja sukulaisille tai vaikkapa työyhteisölle. Ei haittaa, vaikka lahjansaajalla olisi jo Museokortti. Hän voi jatkaa nykyisen korttinsa voimassaoloaikaa lahjaksi saadulla Museokortilla. Museokortti on oiva aineeton lahja, joka tuo iloa koko vuodeksi ja sopii jokaiseen makuun. Lisäksi se on viime hetken lahjanostajan pelastus, koska digilahjan voi ajastaa vaikkapa aattoiltaan. Voit ilahduttaa myös itseäsi ja ostaa Museokortin tarjouksesta vaikkapa kulttuurieduilla.
