Sijoitan, koska minulla on veljiä
Mielelläni kertoisin, kuinka periksiantamattomuus, sitkeä halu oppia ja kova yrittäminen ovat ajaneet minut tähän pisteeseen, eli sijoittamisen, säästämisen ja rahapuheen äärelle. Olisi kivaa sanoa, että ihan yksin otin asioista selvää ja toimin.
Mutta myönnetään, kohdallani totuus on toinen.
Minulla on kaksi isoveljeä, joista kumpainenkin innostui osakesijoittamisesta melko varhain. He selittivät minulle silmät loistaen korkoa korolle -ilmiöstä ja vannottivat, että lukisin Robert Kiyosakin Rikas isä köyhä isä -teoksen. Heidän mielestään oli selvää, että aloittaisin sijoittamisen, ja mieluiten mahdollisimman aikaisin.
Sijoittaminen kyllä kiinnosti minua, eikä rahakaan ollut este: olin tienannut kaupan kassalla työskennellessäni ja vielä kotona asuessani ihan hyvin ja tiesin, että voisin aloittaa kuukausisäästämisen rahastoihin jo muutamalla kymmenellä eurolla kuukaudessa. Siitä huolimatta epäilin sitä, että osaisinko kuitenkaan.
Kun täytin kahdeksantoista, näytti toinen veljistäni miltei kädestä pitäen, miten Nordnetiin luodaan tunnukset ja miten osakeostoja tehdään. Menin suoraan syvään päätyyn ostaessani esimerkiksi Huhtamäkeä, vaikken tiennyt sen liiketoiminnasta tai tuloksista yhtään mitään. Totta puhuakseni en tiennyt paljoa muustakaan (alkaen siitä, mikä on osinko tai mikä on pörssi).
Niinpä raha vaihtoi omistajaa, säästötilini ammotti tyhjyyttään ja omistin osakkeita. Luja kannustaminen ja tuki olivat tuottaneet tulosta, positiivinen tapa oli syntynyt.
Naiset epäilevät sijoitustaitojaan enemmän kuin miehet
Danske Bankin keväällä toteuttaman Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksen mukaan yleisin syy jättää sijoittamatta – sekä naisilla että miehillä – on rahan puute. Toiseksi yleisin syy on se, että omat sijoitustaidot epäilyttävät. Naisista jopa 28 prosenttia epäilee omia taitojaan, miehistä vain 19 prosenttia.
Tutkimustulos ei yllätä; olenhan ollut se mimmi, joka melkein jätti sijoittamatta, koska en mielestäni ollut riittävän taidokas ryhtymään sijoittajaksi.
Ymmärrän, miksi monia saattaa ärsyttää nimenomaan naisten sijoittamisesta puhuminen. Joku voi miettiä, miksi naiset tarvitsisivat erityistä tukea tai kohdennettua sijoituspuhetta, vaikka kyvyt ja mahdollisuudet ovat samat kuin miehillä.
On totta, että naisten kyvyissä tai mahdollisuuksissa ei ole yhtään mitään vikaa. Kuitenkin se, että naiset epäilevät sijoitustaitojaan enemmän kuin miehet, on juurisyy sille, miksi ajattelen, että naisten sijoittamisesta puhuminen on ensiarvoisen tärkeää. Toivon, ettei kukaan jätä sijoittamatta sen vuoksi, että usko omiin kykyihin loppuu kesken.
Entä minä? Olisinko koskaan aloittanut sijoittamista, jos veljieni innostus osakemarkkinoihin ei olisi ollut niin ylitsevuotavaa ja jos he eivät olisi nähneet minua vertaisenaan ja potentiaalisena sijoittajana?
Ehkä, mutta tuskin ilman vahvaa esimerkkiä. Ja siksi ilahdun aina kun näen, kuulen tai luen naisista, jotka luovivat maailmassa, jota nuorempana arkailin.