Rahahäpeä ystävyyssuhteissa koskettaa etenkin nuoria naisia

Taloudellinen tilanne voi muuttua nuorena nopeastikin ja aiheuttaa häpeää ja vertailua. Asiantuntijat neuvovat puhumaan rahasta suoraan ystävyyssuhteissa. 

Asiantuntijan mukaan ideaalitilanteessa rahasta puhutaan suoraan. Kuva: Mimmit sijoittaa

Viikonloppu lähestyy ja sen myötä ystävän syntymäpäivät. Jossain kohtaa viikkoa kaveriporukassa alkaa keskustelu siitä, pitäisikö sankarille hankkia yhteinen lahja. Sitä seuraa kysymys, jota moni mahdollisesti stressaa: Millä summalla ihmiset ovat valmiita osallistumaan? 

Ystävyyssuhteissa on paljon tilanteita, joissa erilaiset rahatilanteet nousevat tapetille. Lähtien jo siitä, mitä yhdessä tehdään. 

Psykologi Katri Laineen mukaan tavallinen häpeän aihe on, ettei ole varaa välttämättä arkisina pidettyihin yhteisiin lounaisiin, elokuviin tai kahvihetkiin. Häpeä saattaa estää kertomasta kaverille, ettei yhteiseen tekemiseen ole varaa. 

Laine pohtii, että rahahäpeä saattaa nostaa päätään etenkin taloudellisesti tiukkoina aikoina.

“Rahahäpeä on varmasti aika tavallista ja voi olla vielä lisääntynyt nyt, kun monella on taloudellisesti erityisen hankalaa.”

Omaa rahatilannetta häpeävät etenkin nuoret naiset. 

Jyväskylä yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska viittaa tutkimukseen, jonka mukaan 18-29-vuotiaista nuorista naisista yli 37 prosenttia on sitä mieltä, että oma rahatilanne on huonompi kuin ystävillä. Hiukan yli 40 prosenttia puolestaan sanoo, että ystävillä on enemmän käytettävissä rahaa vapaa-ajan aktiviteetteihin.

Wilska uskoo sen johtuvan siitä, että nuoret ovat usein hyvin erilaisissa taloudellisissa tilanteissa. 

“Osa opiskelee ja osa tienaa, eli voi olla isotkin taloudelliset erot.”

Kipuilu voi ajoittua siirtymävaiheisiin

Wilskan mukaan esimerkiksi opiskelujen tuoma väliaikainen tulojen lasku voi olla helpompi käsitellä kuin pysyvämmät varallisuuserot. 

“Ne on helppo käsitellä väliaikaisena vaiheena.”

Nuorena omasta rahatilanteesta voi olla myös helpompi puhua, kun moni vasta rakentaa elämäänsä ja esimerkiksi opiskellessa usein oletus on, että kaikki joutuvat venyttämään penniä jossain määrin. 

Työelämään siirryttäessä varallisuuserot voivat näkyä selvemmin. Wilska uskoo, että kipuilu voi ajoittua juuri erilaisiin siirtymävaiheisiin. 

“Varmasti elämän siirtymävaiheissa varallisuuserot voivat tuntua. Toinen voi olla esimerkiksi perhevapailla ja toinen tekee uraa.”

Laine muistuttaa, että häpeää voi kokea myös paremmin toimeentuleva kaveri. 

“On hyvä huomata, että joskus myös hyvin toimeentulevat voivat kokea omasta hyväosaisuudestaan häpeää tai syyllisyyttä”, hän sanoo.

Näin nostat kissan pöydälle

Kuinka rahasta kannattaa keskustella ystävien kanssa ja, miten löytää kaikille sopiva tapa toimia? 

Laineen ja Wilskan mukaan parasta olisi, jos aiheesta voisi keskustella suoraan, vaikka se tuntuisi hankalalta.

“Aihe on monille arka tai kiusallinen, mutta hyvässä ystävyydessä ei pitäisi olla ratkaisevaa, mikä on toisen toimeentulon taso vaan yhdessä keskustellen voidaan löytää edullisia tai ilmaisia tapoja viettää aikaa yhdessä”, Laine tiivistää.

Etenkin nuorena aikuisena ja opiskelijana rahatilanne voi vaihdella paljon ja yllättäenkin. Esimerkiksi potkujen saaminen tai vastavuoroisesti kesätyöpesti opintojen keskelle voivat heilauttaa pankkitiliä tuntuvasti suuntaan tai toiseen.

Laine huomauttaakin, että ystävä ei välttämättä ymmärrä, kuinka tiukassa paikassa toinen saattaa rahallisesti olla.

“Joskus paremmin toimeentulevan ystävän on vaikea ymmärtää, mitä kaikkea niukka rahatilanne tai suoranainen köyhyys todella tarkoittaa. Silloin kun itselle ei muutamalla eurolla tai edes muutamalla kymmenellä eurolla ole niin väliä, voi olla vaikea tavoittaa, miten kahvikupin ostaminen saattaa ahdistaa toisenlaisessa tilanteessa olevaa.”

Avoin keskustelu hälventää häpeää puolin ja toisin. On kuitenkin monta tapaa viettää aikaa yhdessä ihan ilmaiseksi tai pienellä budjetilla.

“Ideaalitilanteessa vähävaraisempi ystävistä voi kertoa tilanteestaan suoraan ja myös toinen uskaltaa suoraan kysyä, voiko yhteinen aika sisältää jotakin mihin liittyy rahan käyttöä vai olisiko mukavampaa tehdä jotain ilmaista, kuten käydä kävelyllä tai nähdä jommankumman kotona”, Laine sanoo. 

P.S. Katrin löydät somesta @psykoterapeutti_katri_laine

Salla Rajala

Kirjoittaja on yhteiskunnan ilmiöistä kiinnostunut Helsingin Sanomien toimittaja, joka haluaa lisätä ihmisten välistä empatiaa.

Edellinen
Edellinen

ISOJA UUTISIA! Piasta Startup-säätiön toimari ja Mimmeille uusi operatiivinen johtaja: ”Uudet haasteet tuntuvat suurilta”

Seuraava
Seuraava

Näkökulma: Trump, somejätit ja valta – kuka ohjaa ketä?