”Pienituloiset yrittäjät pelkäävät, että he joutuvat lopettamaan toimintansa” – Tästä paljon puhuttaneessa YEL-uudistuksessa on kyse
YEL-uudistus voisi pahimmillaan viiltää ison loven yrittäjän talouteen, lisätä epätasa-arvoa ja pakottaa pienituloisia jättämään yrittämisen. Rosanna Marila ja Tiina Nurmi kertovat, mitä ikivanhaa järjestelmää uudistaessa pitäisi ottaa huomioon.
Kuva: Johanna Taskinen
YEL eli yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvamaksun uudistus nousi kiivaaksi puheenaiheeksi, kun hallitus esitteli sosiaali- ja terveysministeriön valmisteleman lakiuudistuksen eduskunnalle ennen juhannusta.
Uudistuneiden lakien on määrä tulla voimaan ensi vuoden alussa.
Toimittaja ja yrittäjien raha-asioita käsittelevän Lisää liksaa -kirjan kirjoittanut Rosanna Marila selventää, mistä uudistuksessa on kyse.
Rosanna Marila. Kuva: Jonatan Marila
”Yrittäjän eläkevakuutuksen perusteella määritellään yrittäjän sosiaaliturva ja myöhemmin eläke. Jokaisen yrittäjän, jonka työtulo on yli 8000 euroa vuodessa, täytyy ottaa eläkevakuutus. Vähimmäismaksu on 170 euroa kuukaudessa.”
Tähän asti yrittäjä on saanut itse määritellä työtulonsa määrän ja maksaa YEL-maksua sen perusteella. Osa yrittäjistä, etenkin nuoret ja yritystoimintaansa aloittelevat, ovat maksaneet maksua liian vähän pienten tulojensa vuoksi.
”Nyt hallitus haluaa puuttua asiaan, koska nykyisten yrittäjien maksut eivät riitä eläkkeellä olevien yrittäjien eläkkeiden maksamiseen.”
Valtion osuus eläkemaksuista on kasvanut jyrkästi, koska eläkkeellä on yhä enemmän yrittäjiä suhteessa töitä tekeviin yrittäjiin. Esimerkiksi vuonna 2010 valtio käytti 97 miljoonaa euroa eläkkeellä olevien yrittäjien eläkemaksuihin, kun vuonna 2020 summa oli jo 349 miljoonaa euroa.
Uudistus herättää huolta yrittäjissä
Uudistus on saanut osakseen paljon kritiikkiä. Hallituksen esityksen mukaan yrittäjä ei pystyisi jatkossa enää samalla tavalla vaikuttamaan maksamansa YEL-maksun määrään, vaan maksun yhtenä perusteena käytettäisiin alan mediaanipalkkaa. Eli sitä, kuinka paljon alalla keskimäärin tienataan.
Itsekin yksinyrittäjänä toimiva Marila ymmärtää uudistuksen nostattaman huolen.
”Jos tienaa esimerkiksi 500 euroa kuukaudessa, mutta alan mediaanipalkka on 3000 euroa kuukaudessa, YEL-maksua joutuisi pahimmassa tapauksessa maksamaan kohtuuttoman määrän. Sen vuoksi pienituloiset yrittäjät pelkäävät, että he joutuvat lopettamaan toimintansa kokonaan.”
Marilan mukaan uudistuksessa piilee myös tasa-arvo-ongelma.
”On tilastollisesti todettu fakta, että naiset tienaavat vähemmän kuin miehet ja naisvaltaiset alat ovat huonommin palkattuja kuin miesvaltaiset alat. Jos uudistus toteutuisi tällaisenaan, se ei olisi tasa-arvoinen. Se iskisi naisvaltaisille palvelualoille, kuten kampaajiin, kosmetologeihin, hierojiin ja siivoajiin.”
Marilan mukaan palvelualojen mediaanipalkat ovat yli 2000 euroa, mutta esimerkiksi monet yksinyrittäjät maksavat itselleen huomattavasti pienempää palkkaa. YEL-uudistuksen myötä tällaisten yrittäjien käteen jäisi entistä vähemmän rahaa.
”YEL-järjestelmän ongelma on se, että se niputtaa pienyrittäjät ja suuryrittäjät samaan kasaan. Meidät nähdään samalla viivalla, vaikka yksinyrittäjä vertautuu enemmänkin palkansaajaan. Moni yksityisyrittäjä haluaa kuitenkin vain elättää itsensä ja saada yrittämisen kautta elämäänsä vapautta eikä kasvattaa valtavaa yritystä.”
Luottamus nykyiseen eläkejärjestelmään on heikko
Työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen vakuutus- ja eläkejohtaja Tiina Nurmi ei allekirjoita ajatusta epätasa-arvosta.
Tiina Nurmi. Kuva: Ilmarinen
”Tämä on väärinymmärrys. Uudistuksessa on kyse lain tarkennuksesta, jotta järjestelmästä tulisi yhdenmukaisempi ja sitä kautta oikeudenmukaisempi. Työtulon arvioiminen vaatisi edelleen kokonaisvaltaista harkintaa ja sen tulisi olla omaa työpanosta vastaava.”
Nurmen mukaan suurin syy muutosesitykseen on se, että yrittäjien eläke- ja sosiaaliturva on jäämässä jälkeen palkansaajista ja ei välttämättä riitä toimeentuloon. Tavoitteena on parantaa yrittäjän eläkettä ja sosiaaliturvaa.
”Usein unohdetaan, että YEL on vakuutus, joka tarjoaa taloudellisen turvan kaikkiin elämän eri tilanteisiin esimerkiksi vanhuuden, työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta. Myös kaikki kelan maksamat päivärahat, kuten työttömyysrahat ja vanhempainpäivärahat pohjautuvat työtuloon.”
Uudistuksesta keskusteltaessa on noussut esiin, että monet yrittäjät eivät luota eläkejärjestelmään. Nurmi uskoo, että järjestelmää muuttamalla luottamus vahvistuisi.
Yksi ratkaisu voisi olla Nurmen mielestä rahastoiminen, eli omaa eläkettä varten säästäminen.
”Sillä saataisiin tasoitettua maksujen nousua pitkällä aikavälillä ja se auttaisi myös eläkejärjestelmän taloudelliseen kestävyyteen. Vaikka ymmärrän, että rahastoinnin aloittaminen voi tuntua vaikealta, jos rahaa ei ole.”
Vanhanaikainen järjestelmä vaatii päivitystä
Rosanna Marilan mukaan nykyinen eläkejärjestelmä ei ole motivoiva ja se kannustaa pienyrittäjiä jopa työttömyyteen.
”Vaikka yrittäjä maksaisi 300 euroa kuussa eläkemaksuja, se riittää vaan takuueläkkeeseen. Takuueläkkeen saa Suomessa jokainen, vaikka ei tekisi elämässään päivääkään töitä. Mitä järkeä on järjestelmässä, joka kannustaa lopettamaan yritystoiminnan, vaikka yrittäjä haluaisi pitää sitä yllä?”
Laki on ollut voimassa 1970-luvulta lähtien. Marilan mukaan se ei palvele yrittäjiä enää nykyisen kaltaisessa työelämässä. Hänen mielestään järjestelmä vaatii muutosta, mutta ei nyt vireillä olevan uudistuksen muodossa.
”Maailma on muuttunut aivan erilaiseksi muun muassa teknologisen kehityksen myötä. Järjestelmää pitäisi tarkastella kattavasti monelta taholta ja miettiä, miten siitä saisi oikeudenmukainen nykyisille yrittäjille. Esimerkiksi pienyrittäjiä ja yksinyrittäjiä ei ole kuultu ollenkaan esityksen valmistelussa.”
