Nuori sijoittaja vs. senioristrategi – mistä he ovat yhtä mieltä, mistä eri mieltä? Osa 2/2

Oletko valmis hyvän mielen väittelyyn markkinoista? Mimmien toimittaja väittää ja pankin senioristrategi vastaa. Tämä on kaksiosaisen juttusarjan toinen osa. 

Kuva: Veera Kesänen.

Kysyimme Nordean senioristrategi Hertta Alavaa leikkimieliseen, mutta sivistävään, väittelyyn kanssamme. Kuinka Mimmien toimittaja Aini Palomon ja Nordean Hertan näkemykset markkinoista eroavat toisistaan? Let’s otetaan selvää! Lue Osa 1 täällä.

Huom! Seuraavat näkemykset ovat henkilökohtaisia ajatuksia markkinoista, eivät sijoitusneuvoja. Muistathan tehdä sijoituspäätöksesi itse, omiin selvityksiisi ja riskinsietokykyysi pohjautuen. <3

Aini väittää (6): Pitäisin suurimman osan salkustani Yhdysvalloissa, mutta hajauttaisin osan painosta tällä hetkellä Intiaan ja Eurooppaan.

Vuonna 2023 Intia kasvatti talouttaan päätähuimaavaa tahtia verrattuna moniin muihin maihin, kuten Kiinaan ja Saksaan. Vuosi 2024 oli vahvaa jatkoa talouskasvulle, ja seuraavien kahden vuoden konsensusennusteet ovat 6–7 prosentin välillä. Intian talous näyttää siis jatkavan huimaa kasvuaan aikana, jolloin muun maailman talouskasvu on hidastunut tai etsii suuntaansa. Intiaan lähtisin sijoittamaan ehdottomasti ETF-rahastojen kautta.

Hitaasti talviuniltaan heräilevä Eurooppa taas tarjoaa mielestäni osakepoimijalle sekä indeksisijoittajalle erinomaisia mahdollisuuksia hankkia salkkuunsa laatuyhtiöitä alennettuun hintaan laskevien korkojen ja pitkään jatkuneen epävarmuuden varjostamassa ympäristössä.

Tästä huolimatta säilytän suurimman painon salkussani USA:ssa, josta uskon erityisesti osakepoimijan löytävän vielä monia arvostukseltaan maltillisia helmiä. Samalla, vaikka yleisindeksit, kuten S&P 500 ja Nasdaq 100, sekä erityisesti Magnificent 7 (Alphabet, Amazon, Apple, Meta, Microsoft, Nvidia, Tesla) -yhtiöiden osakkeet hipovat historiallisia ATH-lukemiaan, ne ovat siksi riskialttiimpia korjausliikkeille.

Senioristrategi vastaa: Samaa mieltä.

Yhdysvalloissa tuloskasvu ei ole tänä vuonna enää vain Mag 7 -yhtiöiden varassa, joten hajautus muille toimialoille on järkevää. Arvostustaso on kuitenkin hieman historiallista keskiarvoa korkeampi myös muilla toimialoilla (pl. energia), mutta ei niin pahasti kuin teknologiasektorilla.

Euroopassa monien laatuyhtiöiden kurssit laskivat melko reippaastikin viime vuoden lopussa, joten hyviä ostomahdollisuuksia löytyy myös vanhalta mantereelta. Intia on pitkän aikavälin sijoittajalle erittäin mielenkiintoinen kohde, mutta sielläkin on ajoittain heikkoja jaksoja. Maan talouskasvu hidastui viime vuoden lopussa, mikä on painanut osakekursseja viime kuukausina.

En näe kehityksessä mitään dramatiikkaa, mutta Intian osakemarkkinoiden arvostustaso on tyypillisesti melko korkea, joten pienetkin takaiskut saavat aikaan korjausliikkeitä. Intiaan kannattaa ehdottomasti sijoittaa rahaston kautta, sillä osakepoiminta vilkasliikkeisellä markkinalla on haastavaa, ellei sitä tee päivätyökseen. Voimakkaan heilunnan vuoksi Intia sopii mielestäni hyvin kuukausisäästökohteeksi.

Aini väittää (7): Odotan markkinoiden olevan lähitulevaisuudessa erittäin epävakaat, ja uskon, että edessä on noin (tai jopa yli) 20 prosentin korjausliike.

Markkinoilla nähdään yleensä muutaman vuoden välein suurempi korjausliike. Viimeisestä kunnon korjausliikkeestä alkaa olla aikaa, ja toisaalta vuosi 2024 oli etenkin USA:n indekseissä pelkkää ilotulitusta ja juhlaa. Pitkässä juoksussa S&P 500 on tuottanut keskimäärin 10 prosentin vuosituottoa, mutta kahden viime vuoden aikana indeksi on kasvanut noin 53 %, eli yli tuplasti enemmän kuin keskimäärin vuositasolla. Myös S&P 500 -indeksin P/E-luku hipoo pilviä verrattuna sen keskimääräiseen historialliseen arvostustasoon.

Tilanne on myös se, että nimensä mukaisesti 500 yhdysvaltalaisyrityksen osakekursseihin perustuvasta indeksistä vain kahdeksan yritystä, kaikki teknologiasektorilta, kattaa jopa kolmasosan koko S&P 500 -indeksin arvosta. Täten yksittäinen toimiala on kasvanut arveluttavan isoksi jopa 11 toimialaa kattavassa indeksissä. Teknologiasektoria saamme kyllä kiittää viime vuoden upeasta kasvusta, mutta samalla herää epäilys sektorin korkeasta arvostustasosta, mikä saattaa ennakoida korjausliikkeen lähestymistä ja hinnoittelun "hapenvedon" paikkaa.

Myös Trumpin politiikka tulee todennäköisesti heiluttelemaan markkinoita. Hänen aiempi presidenttikausi ei ollut osakkeille pelkästään myönteistä, sillä hänen aloitteestaan asetetut tariffit käynnistivät kauppasodan ja hidastivat taloutta, mikä johti osakemarkkinoilla selvään pudotukseen vuonna 2018. Nyt jännitämme, milloin Trumpin tariffit ja kauppasodan jatko saavat ensi-iltansa, ja miten markkinat reagoivat tällä kertaa.

Senioristrategi vastaa: Osittain samaa mieltä.

Tänäkin vuonna markkinoilla nähdään varmasti heiluntaa. En pidä 20 prosentin korjausliikettä erityisen todennäköisenä, mutta 10 prosentin korjausliike on mahdollista. Tällaiset korjausliikkeet ovat tavallisia lähes joka vuosi, mutta ne eivät yleensä tarkoita trendin kääntymistä. Mikäli talouden näkymät eivät muutu voimakkaasti nykytilanteesta, korjausliike saattaisi olla oston paikka, sillä yritysten tuloskasvun odotetaan olevan varsin vahvaa globaalisti sekä tänä että ensi vuonna.

Suurten teknologiayhtiöiden paino Yhdysvaltain pörssissä on noussut korkeaksi, mutta konsentraatio ei ole kuitenkaan niin suuri kuin monissa muissa pörsseissä. Laajassa ja likvidissä pörssissä on runsaasti vaihtoehtoja, jos sijoittajat haluavat siirtää painopistettä muille sektoreille. On myös tärkeää muistaa, että suuret teknologiayhtiöt eivät aina liiku käsi kädessä, vaan niillä on osittain eri ajurit. Esimerkiksi tammikuun lopulla Nvidian kurssi laski yhdessä päivässä noin 17 %, mutta S&P 500 -indeksi painui vain prosentin verran.

Trumpin kauppapolitiikka on riski markkinoille, mutta tällä hetkellä olen toiveikas, että pahimmat skenaariot vältetään. Mikäli tullit jäävät 5-10 prosenttiin, niiden taloudelliset vaikutukset jäävät maltillisiksi. Trump varmasti aiheuttaa suuria otsikoita, mutta todennäköisesti todelliset teot jäävät pahimpia pelkoja maltillisemmiksi.

Aini väittää (8): Nyt on loistava aika osakepoimijalle voittaa indeksit.

Osakemarkkinat ovat painottuneet muutamien teknologiajättien suuntaan, mutta arvo-osakkeet, sykliset osakkeet ja pienyhtiöt ovat tuottaneet suhteessa heikommin.

Viime aikoina on jo ollut viitteitä markkinarotaatiosta, eli sijoitetun pääoman siirtymisestä esimerkiksi teknologiayhtiöistä pienyhtiöihin tai eri sektoreille, kuten energiaan, rahoitukseen ja syklisiin kulutussektoreihin. Nämä ovatkin kehittyneet viime aikoina suhteellisesti paremmin kuin teknologiayhtiöiden dominoimat S&P 500 ja Nasdaq 100 -indeksit. Lisäksi markkinoilta löytyy edelleen paljon sektoreita, joissa nousua ei ole vielä nähty. Muun muassa nämä tekijät tarjoavat osakepoimijalle erinomaiset mahdollisuudet päihittää indeksit.

Senioristrategi vastaa: Osittain samaa mieltä.

Taitavalla osakepoimijalla on aina paljon mahdollisuuksia. Kannattaa kuitenkin pohtia, kuinka taitavana poimijana itseään pitää ja kannattaisiko sittenkin tavoitella markkinatuottoa pysyen lähempänä indeksiä. Etenkin Yhdysvaltain pörssi on varsin tehokas, ja kaikki tiedossa oleva informaatio on jo hinnoiteltu osakkeisiin. Vähemmän tehokkaissa pörsseissä osakepoiminta voi olla helpompaa.

Aini väittää (9): Markkinoiden heilunnan kasvaessa voi olla järkevää kasvattaa käteispainoa, ja kulta voi toimia hyvänä turvasatamana.

Warren Buffetin sanoja mukaillen: Cash is Queen! Ja etenkin tässä markkinassa, jonka horisontissa näkyy entistä enemmän kysymysmerkkejä ja ehkäpä jopa ylikuumenemisen merkkejä, voi olla paikallaan kerätä käteiskassaa sivuun ja kenties kotiutella voittoja. Vaikka kulta on ylittänyt kerta toisensa jälkeen ATH-lukemiaan, uskon sen nousevan trendin jatkuvan geopoliittisten jännitteiden, heikentyvän dollarin, laskevien korkojen ja inflaatiohaamun vielä väijyessä.

Senioristrategi vastaa: Osittain samaa mieltä.

Ajoitus on aina vaikeaa. Jonkin verran käteistä on yleensä hyvä pitää, mutta jos sitä on liikaa, voi käydä niin, että markkinoiden pudotusta odotellessa osakekurssit jatkavat vain ylöspäin, jolloin jää tuottoja saamatta. Harva myös onnistuu ostamaan korjausliikkeen pohjilta, sillä silloin usein pelottaa ja odottaa vain lisää laskua. Suuria laskupäiviä seuraavat tyypillisesti myös isot nousupäivät, ja jos silloin ei ole mukana markkinoilla, se voi painaa merkittävästi pitkän aikavälin tuottoja.

Kulta on siinä mielessä hankala sijoituskohde, että sille ei voi määrittää järkevää tavoitehintaa, koska se ei maksa osinkoa eikä korkoa. Kulta tarjoaa kuitenkin jonkin verran hajautushyötyjä, joten muutama prosentti salkussa ei ole huono idea. Sillä on myös pitkän aikavälin historia arvon säilyttävänä sijoituskohteena, toisin kuin esimerkiksi kryptovaluutoilla.

Nordea on myös Mimmien kaupallinen yhteistyökumppani.