Näkökulma: Donitsitalous – utopiaa vai aito vaihtoehto kapitalismille?

Nykyinen talousjärjestelmämme pyrkii jatkuvaan talouskasvuun. Onko taloustieteilijä Kate Raworthin donitsimalli ratkaisumme kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpää maailmaa?

Kuva: Johanna Taskinen

Tämän päivän ihmiskunnan suurin haaste on täyttää kaikkien ihmisten tarpeet planeetan tarjoamilla resursseilla, sanoo Kate Raworth kuuluisassa puheessaan. Raworth, englantilainen taloustieteilijä, on tullut tunnetuksi kehittämänsä donitsitalousmallin ansiosta. Mallin avulla on tarkoitus luoda yhteiskunta, jossa ihmisillä on hyvät elinolosuhteet ilman, että luonto kärsii.

Kasvua ympäristön kustannuksella – vai ihmisten ja ympäristön hyvinvointia?

Ympäristön rajat paukkuvat, vaikka YK:n mukaan noin kymmenesosa maailman ihmisistä elää yhä äärimmäisessä köyhyydessä eikä osallistu käytännössä lainkaan luonnonvarojen tuhlaamiseen. 

Talouskasvu on mahdollistanut elintason nousun osassa maailmaa, mutta Raworth ei usko jatkuvan kasvun tavoittelun ratkaisevan kaikkia ongelmia etenkään silloin, kun kasvua tavoitellaan ympäristön tai ihmisten kustannuksella. Hän kritisoi nykyistä talousjärjestelmää siitä, että se jättää täysin talouden piirin ulkopuolelle palkattoman työn – eli työn, jota erityisesti naiset ympäri maailmaa tekevät kodin ja lasten parissa.

Jatkuvan kasvun tavoittelun sijaan Raworthin mielestä keskiöön tulee nostaa sekä ihmisten että luonnon hyvinvointi. Hän ihmettelee, miksi yhä seuraamme vuosisatoja sitten eläneiden talousteoreetikkojen oppeja, vaikka he eivät aikoinaan nähneet sitä, kuinka ympäristö tuhoutuu jatkuvan talouskasvun tavoittelun myötä.

Raworthin mukaan olemme ensimmäinen sukupolvi, joka näkee vastuuttoman kasvun tavoittelun seuraukset, mutta ehkä viimeinen, joka voi aidosti vielä korjata tilanteen.

Kaikkien ihmisten tarpeiden täyttäminen ympäristön ehdoilla ei Raworthin mielestä ole tavoite, jonka edistymistä kannattaa mitata rahalla. Tätä varten hän on kehittänyt donitsitalousmallin. 

Donitsitalousmalli turvaa perusoikeudet kaikille

Donitsitalousmallissa talous on kuin donitsi. Sen sisus – reikä donitsin keskellä – on täytetty asioilla, jotka täytyisi turvata kaikille ihmisille. Esimerkiksi vesi, ruoka, terveys, koulutus, rauha ja tasa-arvo kuuluvat donitsin keskelle, eli sosiaaliseen perustaan. 

Donitsin ulkoreunoilla vastaan tulee ekologiset rajat, kuten ilmaston lämpeneminen, biodiversiteetin väheneminen, saasteet ja vesien happamoituminen. Talouden avulla täytyy siis turvata kaikille ihmisille tietyt asiat, mutta sitä ei saa kasvattaa ympäristön kustannuksella.

Kierto- ja jakamistalous toteuttavat jo donitsitalouden ideaa

Donitsimallin toteutukseen Raworth ehdottaa kiertotaloutta. Kiertotalouden tarkoituksena on käyttää resursseja uudelleen, jolloin jätettä syntyy huomattavasti nykyistä vähemmän. Tuotteista tehdään pitkäikäisempiä sekä helpommin kierrätettäviä, jolloin tarve aivan uusille tuotteille ja materiaaleille vähenee. 

Raworth puhuu myös jakamistaloudesta, jossa jokaisen ei tarvitse omistaa kaikkea itse, vaan asioita voidaan jakaa toisten kanssa. Nykypäivän esimerkkejä tästä ovat yhteiskäyttöautot ja vuokrattavat juhlavaatteet. Myös internetin voi nähdä jakamistalouden osana. Sen avulla jaetaan erityisesti tietoa ja ajatuksia.

Donitsitalousmallia hyödynnetään jo kaupunkisuunnittelussa ympäri maailmaa, eikä se toistaiseksi ole osoittautunut mahdottomaksi toteuttaa. Maailmanlaajuinen muutos ei kuitenkaan tapahdu tuossa tuokiossa, sillä uuteen järjestelmään siirtyminen olisi valtava rakenteellinen ja kulttuurinen muutos. 

Onnistuneista kokeiluista huolimatta mallia kritisoivat eivät näe siinä tarpeeksi konkretiaa. Saavuttaakseen laajemman suosion donitsitalousmalli saattaa tarvita pitkäaikaisempia näyttöjä sen positiivisesta vaikutuksesta ihmisiin ja luontoon.

Ehkä donitsitalousmallin tärkein sanoma on se, että vallitsevaa talousajattelua saa kyseenalaistaa. Talous ei ole luonnonvoima, johon ihminen ei voi vaikuttaa. Taloutta saa ja täytyy ajatella uudestaan, sillä loppujen lopuksi talouden tulee olla ihmistä varten, eikä toisin päin.

Donitsitalousmallin ideaa avataan tarkemmin kirjassa Seven Ways to Think Like a 21st-Century Economist (Kate Raworth, 2017) sekä Raworthin omilla nettisivuilla www.kateraworth.com.

Iines Joronen

Globaaleista ilmiöistä kiinnostunut valtsikalainen, joka inspiroituu intuitiokorteista ja kovista treeneistä. Mimmit sijoittaa -median toimittaja.

Edellinen
Edellinen

Andrei Koivumäki haluaa olla Suomen tunnetuin asuntomyyjä – ”Kova työ ja luotto itseen on kääntynyt menestykseksi”

Seuraava
Seuraava

Tervetuloa Mimmit sijoittaa -toimistolle! Miltä mimmiuniversumin tilat näyttävät nyt?