Monopoli – lottovoitto yritykselle, huonompi juttu kuluttajalle
Monopoli johtaa kalliimpiin hintoihin ja pienempiin tuotantomääriin kuin vapaa kilpailu, kirjoittaa taloustiedebloggari Milla Inkeroinen.
Kuva: Veera Kesänen.
Kapitalistinen talousjärjestelmä perustuu kilpailuun. Kun markkinoilla on kilpailua, yritykset tuottavat laadukkaita tuotteita kohtuulliseen hintaan, jotta niille löytyisi ostajia. Kuulostaa hyvältä diililtä kuluttajalle, eikö vain?
Tosielämässä ei ole kovin montaa esimerkkiä täydellisestä kilpailusta. Sen sijaan meillä on lukemattomia kilpailua häiritseviä tekijöitä.
Monopolitilanteessa ei ole kilpailua lainkaan. Monopoli tarkoittaa tilannetta, jossa tietyllä markkinalla on vain yksi tuottaja.
Monopoliin on monta reittiä
Suomalaisille tuttuja monopoleja ovat Alko ja Veikkaus.
Alko ja Veikkaus sattuvat molemmat olemaan lakisääteisiä monopoleja. Monopoliasema on taattu, kun laki ei salli kuin yhden yrityksen tuottaa tiettyä palvelua.
Lainsäätäjillä on painavat perusteet antaa yhdelle yritykselle monopoliasema. Lailla halutaan edistää ihmisten hyvinvointia ja hyvinvoinnin toteutuminen Alkon tai Veikkauksen monopolin kautta on yleinen aihe poliittiselle kädenväännölle.
Lakisääteisen monopolin voi saavuttaa myös patentoimalla keksinnön. Patentti voi olla perusteltu tilanteessa, jossa keksinnön kehittäminen on ollut todella kallista.
Patentin turvin tuottaja pystyy jälkikäteen kattamaan kehitysprosessin kulut keräämällä kaiken tuoton markkinoilta. Rokotteet ja lääkkeet ovat esimerkkejä tuotteista, joiden patentoiminen on usein kannattavaa.
Kolmas tapa monopolin syntyyn on luonnollinen monopoli. Luonnollinen monopoli tarkoittaa tilannetta, jossa kukaan ei kiellä useiden yritysten olemassaoloa. Sen sijaan kilpailevat yritykset eivät halua tulla markkinoille, koska se ei olisi kannattavaa.
Esimerkiksi korkeat aloituskustannukset voivat aiheuttaa luonnollisen monopolin. Muun muassa raskas teollisuus tai sähkönsiirto ovat aloja, joilla yrityksen aloittaminen voi olla hyvin kallista.
Kartelleilla huijataan asiakkaita
Yrityksen näkökulmasta monopoli lottovoitto, koska se sallii hintojen nostamisen. Yritykset tavoittelevat monopolin kaltaista asemaa, välillä epärehellisin keinoin. Kartellissa monta yritystä sopii keskenään yhteisistä pelisäännöistä, joilla asiakkaita vedätetään.
Kartelliyritysten yhteistyö on verrattavissa monopoliin, koska oikeaa kilpailua ei ole. Yhteisesti sovitut hinnat takaavat sen, että asiakas ei löydä markkinoilta edullista vaihtoehtoa.
Viimeisin suomalainen kartelli oli isännöintialan kartelli, joka paljastui helmikuussa 2021. Isännöintiyritykset olivat sopineet hinnoista usean vuoden ajan Isännöintiliiton johdolla. Lopulta Kilpailu- ja Kuluttajavirasto tuomitsi kuusi isännöintiyritystä ja Isännöintiliiton useiden miljoonien eurojen sakkoihin.
Ostatko tuotetta vai brändiä?
Monopolistinen kilpailu kuvaa tilannetta, jossa tuotteiden välillä on niin suuria eroja, että kuluttajalle on väliä, minkä merkkisen tuotteen ostaa.
Apple on yksi käytetyimmistä esimerkeistä monopolistisesta kilpailusta. Vaikka kenen tahansa muun valmistajan puhelin olisi vähintään yhtä hyvä, monet haluavat pysyä merkille uskollisena. Uskollisten asiakkaiden turvin Apple pystyy nostamaan tuotteidensa hinnan pilviin.
Korkealla pysyvät hinnat ovat tyypillisiä monopolistisessa kilpailussa. Yritykset pystyvät merkin turvin käyttäytymään aivan kuin olisivat monopoliasemassa. Tuotantomäärät ovat alhaisia ja hinnat korkeita aitoon kilpailuasetelmaan verrattuna.
Seuraavalla kauppareissullasi jotain tuotetta ostaessasi mieti, kuinka paljon merkki vaikuttaa valintaasi. Jos toisen merkin tuotteen ostaminen tuntuu hankalalta, monopolistinen kilpailu vaikuttaa sinunkin ostopäätöksiisi.
Mutta ei hätää, et ole ainoa. Miksi muuten vaikka Burana olisi niin paljon suositumpi särkylääke kuin Ibumax, vaikka ne ovat käytännössä samaa tavaraa?
