Mimmit selvittivät: 3 yleistä harhaluuloa työttömän tuista ja työttömyyskassasta

Mainos: YTK

Elämme epävarmoja aikoja, ja monelle työttömyysturva on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Muutosneuvottelut, lomautukset ja haastava työllisyystilanne herättävät kysymyksiä tuista ja niiden ehdoista. Ja mitä vielä: väärää tietoa aiheesta liikkuu paljon! Tässä jutussa kumoamme kolme yleistä harhaluuloa työttömyysturvasta. Lue lisää ja opi, miten varmistat taloudellisen turvasi mahdollisen työttömyysjakson varalta.

Kuva: Mimmit sijoittaa

Harhaluulo 1: Jokainen työttömäksi jäänyt tai lomautettu on oikeutettu ansiopäivärahaan

Miten homma oikeasti toimii? Ansiopäivärahaa voi saada, mikäli on ollut työttömyyskassan jäsen 12 kuukautta ja täyttää työssäoloehdon (ja on muistanut maksaa jäsenmaksut!).

Moni luulee, että jokainen työtön on oikeutettu ansiopäivärahaan. Ja nyt tarkkana! Todellisuudessa ansiopäivärahaa voi saada lomautettuna tai työttömänä ainoastaan silloin, jos on ollut työttömyyskassan jäsen tarpeeksi pitkään ja täyttää työssäoloehdon.

Mitä ansiopäiväraha sitten on? Ja miksi työttömänä haluaa todennäköisesti saada juuri ansiopäivärahaa peruspäivärahan sijaan?

Kerrataan ensin perusteet.

Työttömänä saatu työttömyyspäiväraha on joko Kelan tarjoamaa peruspäivärahaa tai työttömyyskassan maksamaa ansiopäivärahaa.

Kelan peruspäivärahan suuruus on 37,21 euroa päivässä eli noin 800 euroa kuussa ja sen saaminen edellyttää työssäoloehdon (wait a minute, opit vielä, mitä tämäkin termi merkitsee!) täyttymistä.

Ansiopäivärahan määrä on puolestaan peruspäivärahaa suurempi, sillä summa on sidoksissa työttömyyttä edeltäneisiin ansioihin eli tuloihin – nimensä mukaisesti. Ero saattaa olla merkittäväkin: esimerkiksi YTK:n maksama ansiopäiväraha on keskimäärin noin 80 euroa päivässä eli noin 2000 euroa kuussa.

Ansiopäivärahan saamiselle on kaksi vaatimusta: vähintään 12 kuukauden jäsenyys työttömyyskassassa sekä jäsenyysaikana täyttynyt työssäoloehto.

Mitä tämä jo monesti mainittu työssäoloehto sitten tarkoittaa? 

Työssäoloehtoa kertyy yksi kuukausi niiltä työttömyyttä edeltäviltä kuukausilta, jolloin on saanut palkkaa vähintään 930 euroa, ja puolikas kuukausi niiltä kuukausilta, jolloin palkkaa on saanut vähintään 465 euroa mutta alle 930 euroa.

Työssäoloehto täyttyy, jos täysiä kuukausia on kertynyt vähintään 12 viimeisen 28 kuukauden aikana.

Harhaluulo 2: Ammattiliitto maksaa ansiopäivärahaa työttömäksi jääneelle jäsenelleen

Miten homma oikeasti toimii? Vain työttömyyskassat voivat maksaa ansiopäivärahaa jäsenilleen, sillä ansiopäivärahan maksaminen on työttömyyskassojen lakisääteinen tehtävä.

Toinen yleinen harhaluulo on, että ammattiliitot maksavat ansiopäivärahaa jäsenilleen. Todellisuudessa ansiopäivärahan maksaa aina työttömyyskassa: sen määrää jo laki.

Pelkkä ammattiliiton jäsenyys ei siis takaa ansiopäivärahaa, vaikka useimmiten työttömyyskassan jäseneksi voi liittyä myös ammattiliiton kautta samalla, kun liittyy liittoon.

Siispä, jos haluaa saada ansiopäivärahaa työttömyyden osuessa kohdalle, kannattaa tarkistaa, että nimenomaan työttömyyskassan jäsenyys löytyy – joko työttömyyskassan suorana jäsenenä tai ammattiliiton paketin kautta.

Järkevä mimmi tsekkaa asianlaidan mieluummin hyvän kuin pahan päivän aikana. Kuten yllä opimme, ansiopäivärahan saa ainoastaan, mikäli on kuulunut työttömyyskassan 12 kuukauden ajan.

Samalla on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, millaisia palveluja itse tarvitsee ja mistä sen saa järkevimmällä hinnalla. Jos tarve on ainoastaan työttömyyskassan jäsenyydelle, ei välttämättä ole tarpeen maksaa muusta. 

Mikäli työttömyyskassan jäsenyyttä ei vielä löydy, voi esimerkiksi YTK Työttömyyskassan jäseneksi liittyä kätevästi suoraan YTK:n nettisivuilla.

YTK on kaikille palkansaajille avoin työttömyyskassa. Jäseneksi voi siis liittyä riippumatta siitä, millä alalla työskentelee.

Harhaluulo 3: Työttömyyskassaan kuuluminen ei kannata

Miten homma oikeasti toimii? Jos työttömyys osuu kohdalle, työttömyyskassaan kuuluminen maksaa itsensä takaisin nopeastikin ansiopäivärahan kautta. Työttömyyskassaan kuuluminen voi olla fiksua itseen ja omaan tulevaisuuteen sijoittamista!

Työttömyyskassan jäsenyyden maksaminen saattaa tuntua turhalta kululta silloin, kun asiat ovat hyvin ja töitä riittää. Kassaan liittyminen on kuitenkin ajankohtaisinta juuri tuolloin työssäoloon ja jäsenyyteen liittyvien vaatimusten vuoksi – tätä ei voi teroittaa tarpeeksi.

Jäsenmaksun maksaminen turvaa tulevaisuuden tuloja ja on itseasiassa järkevää taloudenpitoa: työttömyyden osuessa kohdalle työttömyyskassan jäsenyys maksaa itsensä takaisin nopeastikin.

Me mimmit rakastetaan konkretiaa, joten käydään tämä läpi esimerkin kautta.

YTK:n jäsenyys maksaa 102 euroa vuodessa.

Työttömyyskassan maksaman ansiopäivärahan suuruus on 1520 euroa, kun kuukausipalkka ennen työttömyyttä on ollut 2500 euroa. 3500 euron kuukausituloilla ansiopäiväraha on puolestaan 1960 euroa kuussa.

Kelan peruspäiväraha sen sijaan on aina palkasta riippumatta 800 euroa kuussa.

Nopealla matikalla voi siis laskea, että noin sadan euron jäsenyys on maksanut itsensä moninkertaisesti takaisin yllä mainituilla tuloilla jo yhden kuun aikana

Ansiopäivärahan suuruus on sidoksissa aiempiin tuloihin, joten lopullinen ansiopäivärahan määrä vaihtelee. YTK:n päivärahalaskurilla voit laskea helposti, paljonko saisit ansiopäivärahaa, jos jäisit nyt työttömäksi.

On hyvä pitää mielessä, että sekä ansiopäivärahasta että peruspäivärahasta maksetaan veroa. Tilille tuleva summa on siis todellisuudessa hieman yllä mainittuja pienempi. YTK:n päivälaskuri auttaa tässäkin: sen avulla voi laskea, paljonko ansiopäivärahasta jää jäljelle verojen jälkeen.

Lisäksi YTK Työttömyyskassa tarjoaa jäsenilleen tukea työnhakuun, kuten verkkovalmennusta ja työkaluja vaikkapa oman osaamisen tunnistamiseen sekä CV:n ja hakemuksen laatimiseen.

Vielä enemmän tukea työllistymiseen ja työelämään saa, kun liittyy YTK Työttömyyskassan lisäksi YTK Työelämän jäseneksi. Vain 29 euroa vuodessa maksava lisäjäsenyys pitää sisällään muun muassa lakipalvelun työelämän kinkkisiin tilanteisiin, vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen, ammatillisen oikeusturva- ja vastuuvakuutuksen sekä henkilökohtaista coachausta työnhakuun ja tuhansien verkkokoulutusten kirjaston oman osaamisen ylläpitämiseen.

Psst! Tiesitkö, että YTK:n jäseneksi voi liittyä jo opintojen aikana, jos teet samalla töitä!? Opintojen ohella tehty työ tai esimerkiksi kesätyöt kerryttävät työssäoloehtoa ja voit näin turvata tulojasi valmistumisen jälkeen. Tai jos sinulla ei vielä ole töitä, mutta haluat hyödyntää YTK Työelämän jäsenedut, tutustu opiskelijajäsenyyteen.