Miltä markkinatilanne näyttää juuri nyt?
Markkinatilanne on lähtenyt rauhoittumaan suurten kuohujen jälkeen. Kysyimme OP:n ja Danske Pankin asiantuntijoilta näkemyksiä markkinatilanteen nykytilaan ja lähitulevaisuuteen. Mitä yrityksille kuuluu, miten pankit pärjäävät ja mihin piensijoittajan kannattaisi laittaa rahansa?
Kuva: Veera Kesänen
Viime kuukausina markkinatilanne on vaihdellut rajusti. Koronan jälkimainingit, Ukrainan sota ja globaali komponenttipula ovat jättäneet jälkensä. Näiden vaikutusten vähennyttyä markkinoilla jyllää tänä päivänä korkeat korot ja inflaatio.
Korona-ajan varastoja ajetaan alas
OP-ryhmän pääanalyytikko Antti Saaren mukaan talouskasvun hiipuminen ja talouden eri toimijoiden reagoiminen korkojen nousuun vaikuttavat lähes kaikkiin toimialoihin. Saaren mukaan kalliita tuotteita myyvien yritysten tilanne on erityisen hankala, kun taas päivittäistavaraa myyviin yrityksiin tilanne vaikuttaa vähemmän.
”Monella toimialalla on käynnissä varastosopeutus, mikä tarkoittaa sitä, että koronaviruspandemian ja maailmanlaajuisten logistiikkavaikeuksien seurauksena kasvatettuja varastoja ajetaan nyt alas”, Saari kertoo.
Korkojen nousun seurauksena myös varastoon sitoutuneen pääoman vaihtoehtoiskustannus on noussut.
Kesällä ja loma-aikoina ostoksilla käydään vähemmän, mikä on tyypillistä. Muuten kesä ja lomat eivät juurikaan vaikuta markkinaan.
”Finanssimarkkinat ovat globaalit ja asioihin reagoidaan reaaliajassa. Lisäksi esimerkiksi Euroopassa aktiivisimmat lomakaudet eivät ajoitu päällekkäin”, Saari sanoo.
Saaren mukaan tällä hetkellä erityisesti pankit ovat vahvoilla, sillä useimmista muista aloista poiketen ne hyötyvät korkojen noususta, eikä merkittävää luottotappioiden kasvua ole ainakaan vielä nähty.
Markkinatilanne on nyt melko rauhallinen
Venäjän Ukrainassa helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota vaikuttaa epäsuorasti talouteen ja sitä kautta markkinoihin. OP:n Saaren mukaan markkinat seuraavat sotaan liittyvää uutisointia ja poliittisia kannanottoja tiiviisti. Suurella osalla yhtiöistä sota on tarkoittanut vetäytymistä Venäjän markkinoilta.
”Taloudelliset vaikutukset Eurooppaan ovat kuitenkin selvästi supistuneet sitten sodan alun, koska toimialat ovat muuttaneet toimintaansa ja esimerkiksi energiamarkkinat ovat sopeutuneet uuteen tilanteeseen”, Saari sanoo.
Danske Bankin salkunhoitaja Mikko Yli-Kahilan mukaan markkinatilanne on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti melko rauhallinen.
”Inflaation ja korkotason nopea nousu saivat osakemarkkinat viime vuonna selvään laskuun, mutta tänä vuonna globaalit osakemarkkinat ovat olleet jälleen nousussa sitä mukaa, kun huolet pahimpien inflaatio- ja korkohuippujen osalta ovat alkaneet hellittää”, Yli-Kahila toteaa.
”Esimerkiksi paljon seurattu osakemarkkinoiden odotettua heilahtelua kuvastava VIX-volatiliteetti-indeksi on nyt matalimmalla tasolla sitten koronapandemian alkamisen ja myös pitkän aikavälin keskiarvotasonsa alapuolella”, hän kertoo.
Taittuuko inflaatio rahapolitiikalla?
Yli-Kahilan mukaan sota on vaikuttanut pörssiin näkyvimmin muun muassa kiihtyneen inflaation ja sen myötä nousseen korkotason kautta.
Yleisen korkotason nousu on kohentanut kasvua rahoitussektorilla. Sen sijaan velkaantuneet yhtiöt toimialasta riippumatta ovat kärsineet yleisen korkotason noususta.
Yli-Kahilan mukaan yksi keskeisimmistä seurattavista tekijöistä tämän hetken sijoitusmarkkinatilanteessa liittyy siihen, riittääkö viimeisen vuoden aikana tapahtunut rahapolitiikan kiristys taltuttamaan inflaation ilman merkittävää talouskasvun hidastumista.
”Jos keskuspankit onnistuvat hidastamaan inflaatiota riittävästi, voi rahapolitiikka kääntyä jälleen kevyempään suuntaan, mikä antaisi tukea talouden ja sijoitusmarkkinoiden kehitykselle. Sen sijaan inflaation yllättävä uudelleen kiihtyminen vaikuttaisi pörssin vakauteen selvästi negatiivisesti”, Yli-Kahila sanoo.
Sijoitussuunnitelma on yhä sijoituspäätösten kulmakivi
Asiantuntijoiden mukaan sijoittamisessa tulee seurata omaa sijoitussuunnitelmaa. Saari kehottaa sijoittamaan valikoivasti sekä osake- että korkomarkkinoille.
Yli-Kahila painottaa oman sijoitussuunnitelman tärkeyttä.
”Säästämisessä ja sijoittamisessa kannattaa seurata omiin tavoitteisiin perustuvaa sijoitussuunnitelmaa. Jos omat tavoitteet tai suunnitelmat eivät ole muuttuneet esimerkiksi elämäntilanteen yllättävän muutoksen vuoksi, kannattaa toteuttaa omaa sijoitussuunnitelmaa pitkäjänteisesti markkinaheilahteluiden läpi”, Yli-Kahila muistuttaa.
Hänen mukaansa suunnitelmaa kannattaa kuitenkin päivittää elämäntilanteiden ja tavoitteiden muuttuessa.
”Suosittelemme pitämään käyttö- ja säästötileillä neljän kuukauden menoja vastaavan summan. Tavoitteellinen sijoittaminen rahastoihin ja osakkeisiin taas on hyvä keino kasvattaa varallisuutta pitkällä aikavälillä”, Yli-Kahila sanoo.
