Milloin palkankorotusta kannattaa pyytää?

Suomen Ekonomien uravalmentaja Sirja Kulmala-Portman kumoaa yleisiä palkankorotuksiin liittyviä harhaluuloja. 

Uuden vuoden alku on mainio hetki pohtia, olisiko aika pyytää palkankorotusta. Asiantuntijan mukaan yksi yleinen harhaluulo on, että palkankorotukset olisivat vain vanhoille ja kokeneille tylntekijöille. Kuva: Mimmit sijoittaa

Moni elää taloudellisesti vaikeita aikoja, kun inflaatio on nostanut elinkustannuksia, eivätkä palkat ole pysyneet perässä.

Kehtaisiko palkankorotusta pyytää, saatat pohtia uuden vuoden alkaessa. Miten ja milloin se kannattaisi tehdä? Viitsiikö huonossa taloustilanteessa palkankorotusta edes pyytää vai, onko se täyttä utopiaa? 

Tässä jutussa Suomen Ekonomien uravalmentaja Sirja Kulmala-Portman neuvoo parhaat vinkit palkankorotuksen pyytämiseen ja kumoaa samalla työntekijöitä jarruttavat myytit. 

Ennen palkankorotuksesta käytävää keskustelua on syytä selvittää, mistä omassa yrityksessä työntekijöitä ylipäätään palkitaan. 

Palkankorotuksesta puhuttaessa puhutaan yleisimmin niin sanotusta tehtäväkohtaisesta palkanosasta, joka on useimmilla merkittävin palkkasummaan vaikuttava osa. 

Sen lisäksi on henkilökohtainen palkan osa, johon vaikuttavat koulutus, kokemus ja esimerkiksi taito neuvotella palkastaan.

Lisäksi palkasta kannattaa puhua avoimesti työkavereiden kesken, koska moni pyörittelee varmasti samoja asioita päässään. Kulmala-Portman kannustaa ottamaan asian rohkeasti esiin.

“Palkka-avoimuus lisää palkkatietämystä ja on ehdottomasti kaikkien

kannalta hyvä asia. Voitte tsempata toinen toisianne ja miettiä yhdessä kummankin onnistumisia ja saavutuksia, millä perustelette palkankorotustoiveitanne.”

1. Palkankorotukset ovat vanhoille ja kokeneille

Helposti saatetaan ajatella, että palkankorotus olisi seurausta vuosien puurtamisesta ja sidottu työntekijän ikään ja työvuosiin. Todellisuudessa kyse on työtehtävän vaatimuksista ja suoriutumisesta, mikä ei katso ikää. 

Kulmala-Portmanin mukaan merkittävimmät palkkaan vaikuttavat tekijät ovat tehtävän vaativuus, laajuus, itsenäisyys, miten omat päätökset vaikuttavat yrityksen liiketoimintaan eli suomeksi, miten haastavasta tehtävästä on kyse. 

Palkankorotusta pyytäessä kannattaa ensin pohtia, kuinka hyvin nuo ominaisuudet näkyvät omassa työssä. Voisitko mahdollisesti hankkia itsellesi aiempaa itsenäisempiä tehtäviä, mikä toisi mukanaan lisää vastuuta ja kenties myöhemmin aiheen korottaa palkkaa? 

2. Esihenkilö tarjoaa palkankorotusta

Yleinen harhaluulo on, että aloitetta palkankorotukseen täytyy odottaa esihenkilöltä.

“Odotetaan, että kyllä esihenkilö huomaa, että teen tosi hyvää työtä ja tarjoaa palkankorotusta”, Kulmala-Portman tiivistää. 

On kaunis ajatus, että esihenkilö olisi perillä työntekijöidensä osaamisesta ja kehittymisestä ja ehtisi tarkkailla sitä herkeämättä. Voi olla kuitenkin, että esihenkilö ei ole tietoinen esimerkiksi vapaa-ajalla hankkimastasi lisäosaamisesta tai suorittamastasi kurssista, josta on selkeää hyötyä työssäsi. 

Esihenkilö ei myöskään välttämättä kuule kaikkea saamaasi hyvää palautetta esimerkiksi omilta asaikkailtasi tai kollegoiltasi.

Suomen Ekonomien suositus on, että palkka kannattaisi ottaa esihenkilön kanssa puheeksi säännöllisesti, esimerkiksi kerran vuodessa.  Palkkakeskustelu kannattaa myös aina käydä, kun tehtävissä on tapahtunut muutoksia, se on laajentunut tai uusia vastuualueita on tullut lisää.

Palkasta oppii puhumaan neutraalisti ja ilman ylimääräistä tunnelatausta, kun sitä tekee säännöllisesti.

Palkkakeskustelua voi myös harjoitella etukäteen. 

“Mitä paremmin on valmistautunut, sitä varmemmin pystyy vakuuttavasti ja perustellusti

keskustelussa argumentoimaan palkankorotustoiveen”, Kulmala-Portman sanoo.

3. Huonossa taloustilanteessa palkassa ei ole neuvotteluvaraa

Yleinen taloustilanne on haastava, eikä voida sen vuoksi keskustella palkasta lainkaan. Asia ei kuitenkaan ole niin suoraviivainen.

Palkankorotuksen tulisi liittyä omaan työnkuvaan ja muutoksiin siinä sekä omaan suoriutumiseen. Mikäli oma työnkuva on muuttunut, kannattaa palkka nostaa esiin, vaikka firman taloustilanne olisi epävarma. 

“Hyvistä työntekijöistä halutaan pitää kiinni vaikeinakin aikoina. Mikäli yrityksessä on käytössä palkkausjärjestelmä, myös se tuo selkänojaa palkankorotuksiin tilanteessa, jossa tehtävän vaativuus on selvästi kasvanut”, Kulmala-Portman sanoo.

Muutos voi liittyä esimerkiksi uusiin asiakkaisiin, projekteihin tai kasvaneeseen budjettivastuuseen. 

4. Ainoastaan suurempi kuukausipalkka on palkankorotus

Moni varmasti mieltää palkankorotuksen kuukausipalkan nostona. Palkankorotus voi kuitenkin olla muutakin. 

Osalla on myös tulokseen perustuva palkanosa eli niin sanottu bonus, joka voi olla sidottu lyhyen tai pitkän tähtäimen suoritukseen. Jonkin verran käytetään myös kertapalkkioita onnistuneista isommista projekteista.

“Nykyisin yrityksissä on melko laaja skaala erilaisia palkitsemisen muotoja käytössä. Tyypillisimpiä ovat arvokkaat koulutukset, jotka yritys maksaa työntekijälleen. Myös ylimääräisistä lomista voi ja kannattaa neuvotella”, Kulmala-Portman kertoo.

5. Naiset pyytävät harvemmin palkankorotuksia

Naiset saavat edelleen keskimäärin pienempää palkkaa kuin miehet. 

Selittymätön palkkaero tarkoittaa miesten ja naisten palkoissa olevaa eroa, kun verrataan samanlaisia tehtäviä samanlaisin ominaisuuksin tekeviä miehiä ja naisia. Esimerkiksi ekonomeissa naisten ja miesten välinen selittymätön palkkaero on noin 9 prosenttia yksityisellä sektorilla. Se ei ole juuri kaventunut sitten 1990-luvun. 

Johtuuko se siitä, että naiset eivä pyydä yhtä hanakasti palkankorotuksia kuin miehet? 

Kulmala Portmanin mukaan ei:

“Yleinen harhaluulo on ollut, että naiset pyytävät harvemmin palkankorotuksia. Nais- ja

miesekonomit kuitenkin pyytävät palkankorotuksia aivan yhtä usein. Vuonna 2022 naiset

pyysivät palkankorotuksia jopa hieman useammin kuin miehet.”