Miksi en sijoita korkoihin?
“Olen varman päälle pelaava sijoittaja, joka ei kaipaa korkeaa riskiä. Kuitenkaan en omista yhtäkään yhdistelmärahastoa tai muuta sijoitusta, jossa olisi mukana korkosijoituksia”, kirjoittaa taloustiedebloggari Milla Inkeroinen.
Kuva: Veera Kesänen.
Yhdistelmärahastoja suositellaan sijoittajalle, joka haluaa matalamman riskin sijoitussalkun.
Yhdistelmärahastoissa on osakkeiden lisäksi korkosijoituksia laskemassa riskiä. Ne ovat perinteisesti olleet todella luotettava sijoituskohde, koska niissä tuotto on sovittu etukäteen tietyksi aikaa. Riski menettää rahat on kohtuullisen pieni.
Olen varman päälle pelaava sijoittaja, joka ei kaipaa korkeaa riskiä. Kuitenkaan en omista yhtäkään yhdistelmärahastoa tai muuta sijoitusta, jossa olisi mukana korkosijoituksia. Miksi?
Korkosijoittaja lainaa rahansa valtiolle tai yritykselle
Korkosijoittaja sijoittaa usein obligaatioihin.
Obligaatio on laina. Obligaation liikkeelle laskeminen on lainan ottamista ja obligaation ostaminen lainan antamista. Tavalliseen pankkilainaan erona on se, että laina on joukkolaina. Lainan antajia on monia ja lainan ottajia yksi.
Valtion tai yrityksen näkökulmasta obligaatiot ovat yksi keino rahoittaa toimintaa.
Obligaatioilla viitataan useimmiten kiinteäkorkoiseen ja kiinteäkestoiseen valtion velkakirjaan. Etukäteen sovitaan, että lainan ottaja maksaa tietyn ajan tiettyä korkoa. Ajan loppuessa lainan ottaja maksaa alkusumman takaisin sijoittajalle, eli lainan antajalle.
Suomen valtio voisi halutessaan laskea liikkeelle useita 1000 euron obligaatioita, joiden korko on viiden vuoden ajan kiinteä 5 %. Rahastot ja muut sijoittajat voivat ostaa näitä osuuksia 1000 euron kappalehinnalla ja nauttia varmasta vuosittaisesta korosta, kunnes valtio maksaa alkusijoituksen kokonaisuudessaan takaisin viiden vuoden kuluttua.
Tämän takia obligaatioiden riskin sanotaan olevan alhainen: periaatteessa sijoittaja ei voi hävitä sijoittamaansa pääomaa.
Myös yritykset voivat laskea liikkeelle obligaatioita. Joissain obligaatioissa voi olla vaihteleva korko ja joustava takaisinmaksuaika. Kiinteän koron ja kiinteän ajanjakson velkakirjat ovat siitä huolimatta korkomarkkinoiden syrjäyttämättömiä klassikoita.
Kun korkotaso nousee, obligaation arvo laskee
Aiemman esimerkin mukainen 5 % korko joukkovelkakirjalle on nykyään aika harvinaista herkkua. Korkosijoitusten korot seuraavat yleistä korkotasoa ja yleinen korkotaso on ollut pitkään alhainen. Tätä tekstiä kirjoittaessa kaikki Euribor-korot ovat miinuksella.
Lue lisää: Euroalueen tärkeimmät korot – Faktat tiskiin!
Vaatimaton tuotto ei kuitenkaan ole syy siihen, miksi en ole valinnut salkkuuni yhtäkään korkoihin sijoittavaa rahastoa.
Välttelen korkosijoituksia sitoutumiskammon vuoksi.
Obligaatioon pitää olla valmis sitoutumaan, koska korkopapereista pääsee yleensä eroon vain ennalta sovitun ajan kuluessa loppuun tai myymällä lainaosuuden toiselle sijoittajalle.
Aiemmin obligaatioiden etukäteen sovittu kesto on tuonut turvaa, mutta matalien korkojen aikana se huolestuttaa.
En usko, että yleistä korkotasoa pystytään laskemaan paljoa enempää miinukselle kuin mitä se jo on. Epäilen, että suunta on ennemmin tai myöhemmin ylöspäin.
Ja kun korkotaso nousee, obligaation arvo laskee. Let me explain!
Kaikki vaikuttaa kaikkeen
Yleisen korkotason noustessa jo omistamaansa obligaatiota on vaikea myydä, koska liikkeelle lasketaan yht’äkkiä paljon paremmin tuottavia obligaatioita. Vanhempi, matalan tuoton kiinteäkorkoinen obligaatio ei enää houkuttele sijoittajia, kun tarjolla on uusia obligaatioita paremmilla ehdoilla.
Mihin sitoutumiskammoni perustuu? Pelkään jääväni sidoksiin matalan korkotason aikana ostettuihin obligaatioihin, kun korkotason noustessa muut pääsevät kiinni parempiin korkotuottoihin.
Korkotason noustessa myös inflaatio kasvaa, eli ostovoima heikkenee aiempaa nopeammin. Matalakorkoiseen obligaatioon sitoutunut sijoittaja kärsii nousevista koroista myös inflaation kautta.
Lue lisää: Inflaatio ja miksi se on tärkeä ymmärtää
Vaikka maksut pysyvät euromääräisesti samana, korkosijoituksen tuloilla ei inflaation myötä saa enää ostettua yhtä paljon kulutushyödykkeitä. Sijoituksen arvo on laskenut, vaikka sitä ei näe numeroista.
Eli, miksi en sijoita korkoihin?
Nähdäkseni taloustilanne on tällä hetkellä sellainen, ettei korkoihin sijoittaminen ole kannattavaa. Omassa salkussani ei ole korkosijoituksia, koska uskon korkojen nousevan vielä jonain päivänä.
Lähde: Greenwald, et al. (2001), Value Investing: From Graham to Buffet and Beyond
