Kuplat – uhka vai mahdollisuus?

11. kesäk.

Tässä blogissa kerrotaan kaikki, mitä sijoittajan tulee ymmärtää kuplista, niiden synnystä ja puhkeamisesta.

Minut luokitellaan Z-sukupolven vanhempaan osaan. Siihen, joka on syntynyt teknologisen kehityksen buumin keskelle, mutta joka vielä muistaa VHS-kasetit ja ajan ennen älypuhelimia.

Vaikka ikäluokkani on vasta päälle kahdenkymmenen, meillä on jaettu kokemus useammasta taloudellisesta kuplasta.

Osa meistä muistaa jo 2000-luvun taitteen IT-kuplan. Toisille vuoden 2008 finanssikriisiin johtanut Yhdysvaltojen asuntomarkkinakupla on ensimmäinen muistikuvia jättänyt kupla. Seurasimme uutisointia myös vuoden 2017 Bitcoin -kuplasta.

Uusimpana lisänä tänä keväänä on spekuloitu, muodostuuko osakemarkkinoille kupla koronavuoden jälkimainingeissa.

Mistä tässä kaikessa on kyse? Mitä kuplat tarkemmin ottaen ovat ja miten niihin tulisi sijoittajana reagoida? Voiko niihin edes reagoida?

Kuplilla on tapana puhjeta

Taloudellinen kupla on kaikessa yksinkertaisuudessaan tilanne, jossa jonkin asian hinta on noussut suhteettoman korkealle sen oikeaan arvoon nähden. Periaatteessa mikä tahansa asia, jolla on hinta, voi kuplautua. Myös esimerkiksi tietty osake tai öljyn tai muun raaka-aineen hinta voi olla kupla.

Aivan kuten jokainen saippuakuplia joskus puhaltanut tietää, kuplilla on tapana puhjeta kasvaessaan liian suuriksi. Taloudessa kuplan puhkeaminen tarkoittaa korkeaksi nousseen hinnan romahtamista kovalla vauhdilla.

Puhkeamisen seuraukset voivat olla vakavia, jos kupla on kasvanut liian isoksi ja hinta romahtaa äkkiä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen asuntomarkkinoista alkanut kupla aiheutti kokonaisen maailmanlaajuisen finanssikriisin, konkurssiaallon ja taantuman.

Miten kuplan voi tunnistaa?

Taloustieteilijät esittelevät usein kaksi vastakkaista strategiaa, joilla ihmiset voivat reagoida kupliin – olettaen, että he tietävät kuplan olemassaolosta.

Kuplien ennustaminen on vaikeaa, joten niihin reagoiminen saattaa tuntua yksityissijoittajasta lähes mahdottomalta. Kriittisen ajattelijan on kuitenkin mahdollista löytää vihjeitä perusteettomasta hintojen noususta.

Hälytyskellojen pitäisi soida, kun jonkin asian ympärillä on käsittämättömän suurta hypeä. Esimerkiksi yksittäinen osake voi kuplaantua, jos kaikki haluavat yhtäkkiä ostaa sitä ja sen hinta moninkertaistuu lyhyessä ajassa.

Kuplaantuvalle asialle saattaa syntyä uskollinen fanijoukko, joka vakuuttaa kyseisen asian olevan oikotie onneen. Tässä vaiheessa kriittinen sijoittaja ottaa askeleen taaksepäin ja selvittää faktat.

Itseltään voi kysyä, onko hinnannousulle oikeaa perustetta. Jos kyseessä on osake, voi esimerkiksi ottaa selvää, onko yhtiö julkistanut erityisen positiivisia uutisia tai keksinyt jotain uraauurtavaa. Vai vaikuttaako enemmänkin siltä, että kaikki haluavat ostaa tätä kuumaa osaketta vain hypen vuoksi, ilman järkiperusteita.

Mikäli kuplaepäilyssä tuntuu olevan pohjaa, voi olla hyvä hetki miettiä omaa strategiaa asian suhteen. Totta kai asian voi antaa olla ja pysytellä itse etäällä, mutta jos haluaa olla osallisena tai on jotain syystä pakotettu osalliseksi asiaan, vaihtoehtoja on käytännössä kaksi.

Maltillinen ja korkeaa riskiä välttelevä sijoittaja haluaa jarrutella kuplaa, lean against the bubble. Korkeaa tuottoa etsivä riskeeraaja pyrkii hyödyntämään kuplan tarjoaman tuottomahdollisuuden, ride the bubble.

Kuplaa voi yrittää jarruttaa

Leaning against the bubble on suomeksi kuplaa vasten nojaamista. Tämä tarkoittaa strategiaa, jolla halutaan olla painamassa hintaa alemmas, lähemmäs oikeaa arvoa.

Sijoittaja voi esimerkiksi myydä pois osakkeen, jonka epäilee olevan kuplaantumassa. Harvemmin yhden sijoittajan myynti vaikuttaa dramaattisesti osakkeen hintaan, mutta useiden sijoittajien toimiessa samalla tavalla kuplan kasvaminen voi pysähtyä ennen kuin suurta romahdusta on tapahtunut.

Myyminen vähentää sijoittajan riskiä menettää romahduksessa paljon rahaa, ja samalla tulee kotiutettua jo ansaittujakin tuottoja. Toisaalta sijoittaja ottaa tietoisesti sen riskin, että hinta ei ollutkaan kupla ja hän menettää mahdollisia tulevaisuuden tuottoja. Tämä pohdinta voi tuntua melko teoreettiselta, mutta ajatus sen taustalla on lopulta melko yksinkertainen.

Esimerkki: Omistat osaketta, jonka hinta on ollut ostohetkellä tasan 100 euroa. Nyt hinta on noussut 50 euroa, eli osakkeen hinta on 150 euroa. Myyt osakkeen pois, sillä pelkäät sen olevan kupla. Myöhemmin selviää, että hinta jatkoi nousuaan 200 euroon asti. Toisin sanoen menetit 50 euroa myymällä osakkeen aiemmin, mutta samalla varmistit jo tienatut 50 euroa.

Yksityissijoittajana täytyykin punnita, kumpaa pelkää enemmän: mahdollisten lisätuottojen menettämistä vai mahdollista aiemmin sijoitetun pääoman menettämistä.

Isossa mittakaavassa kuplaa vasten nojaaminen on usein paras strategia, koska tällöin on mahdollista välttää dramaattisen romahduksen yhteiskunnalliset seuraukset.

Kuplan avulla voi yrittää tienata

Jos taas etsii korkeaa tuottoa, ja on valmis kantamaan suurtakin riskiä, voi kuplan hyödyntäminen olla oikea ratkaisu. Riding the bubble on vapaasti suomennettuna kuplalla ratsastamista.

Osake-esimerkkiä käyttäen tämä strategia tarkoittaa, että sijoittaja ostaa kuumaa osaketta nousun aikana ja pyrkii myymään sen juuri ennen kuin lopullinen kuplan puhkeaminen, eli hintaromahdus, tapahtuu.

Tässä strategiassa riski on, että kuplan romahdusta on vaikeaa – ellei mahdotonta – ennustaa. Ajoituksen epäonnistuessa saattaa menettää paljon rahaa.

Molemmissa strategioissa on hyviä ja huonoja puolia. Kuten aina, yhtä oikeaa ratkaisua ei ole.

Olit sitten turvallisuutta tai riskejä etsivä sijoittaja, paras neuvo on olla kriittinen ja pitää silmät ja korvat auki. Kannustan etsimään luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi. Se helpottaa itselle sopivan strategian löytämistä ja toisaalta myös siinä pysymistä. Näin teet valintoja, joiden kanssa on helppo elää.