Kuntavaalit: Panostamalla yritysten hyvinvointiin panostetaan kuntalaisten hyvinvointiin

Käytä äänioikeuttasi, Mimmit sijoittaa -median kirjoittaja Laura Linkoneva muistuttaa.

Kuva: Johanna Taskinen.

Tänään on ennakkoäänestyksen ensimmäinen päivä. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 13. kesäkuuta.

Kuntavaalit ovat perinteisesti olleet ne vähän epäseksikkäät vaalit, joita kehnompi äänestysprosentti on vain EU-vaaleissa. Vuoden 2017 kuntavaalien äänestysprosentti oli 58,8. Tämä on sääli, sillä kaupunkien ja kuntien valtuustoissa tehdään kaikkia suomalaisia lähimpänä olevia päätöksiä. 

Valtuustoissa päätetään niin kaavoituksesta, koulutuksesta kuin terveydenhuollostakin, mutta myös nämä kaikki mahdollistavasta kunnan taloudesta, rahoituksesta ja sijoitustoiminnasta. Ei siis ole aivan yhdentekevää, keitä Suomen kaupunkien ja kuntien valtuustoihin valitaan.

Vaalipäivänä on täysin kuntalaisten käsissä ja valittavissa, minkälaista politiikkaa kunnissa tehdään, mihin asioihin panostetaan ja mitä toimintoja on tehostettava tai karsittava. Valtuustoissa väännetään muun muassa hankinnoista ja niiden valintakriteeristöstä. 

Jos esimerkiksi ympäristöarvot ovat itselle tärkeitä, äänestämällä valtuustoihin ilmastoasioita painottavia ehdokkaita äänestäjällä on mahdollisuus vaikuttaa kuntien tulevaisuuden hiilijalanjälkeen.

Mutta ilman rahaa ei voi investoida näihin hyviin asioihin. Koko yhteiskunnan toiminta kaikilla tasoilla ja hyvinvointivaltiomme rahoittaminen edellyttävät toimeliaita kuntalaisia ja vilkasta elinkeinoelämää. Yritysten menestys heijastuu suoraan kunnissa saatavilla oleviin palveluihin. Osa kunnan palveluista on lakisääteisiä, joten näivettyvät muuttotappiokunnat tulevat olemaan tulevaisuudessa lirissä, elleivät saa houkuteltua yritystoimintaa ja veronmaksajia täyttämään hupenevaa kolikkopurkkia. 

Niin kylmältä kuin se saattaa kuulostaakin, ilman rahaa ei ole hyvinvointia.

Yritysten rooli kuntien taloudessa on valtava

Vaalikoneissa vastakkain on aina verojen korotus tai menojen leikkaus, mikä sinällään on ihan ymmärrettävää, kun yritetään saada oikeistoa ja vasemmistoa eroamaan toisistaan.

Mielestäni huomattavasti mielenkiintoisempaa ja tärkeämpää olisi nostaa ”mistä rahat” -keskusteluun se, miten kunnissa panostetaan yritysten syntyyn, kannustetaan riskinottoon ja siihen, että kuntaan perustettu yritys pysyisi myös tulevaisuudessa kirjoilla kunnassa.

Yritys maksaa tuloksestaan yhteisöveroa. Normaalissa tilanteessa yhteisöverosta noin kaksi kolmannesta olisi mennyt valtiolle ja loput kunnille, mutta koronaviruspandemian takia vuonna 2020 kuntien osuutta korotettiin tilapäisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä, jolloin valtio sai 58 ja kunnat 42 prosenttia. 

Luvut eivät ole mitään ihan pieniä ja mitättömiä. Menestyvä yritystoiminta on kunnalle tärkeää ja siihen pitäisi enenevissä määrin panostaa etenkin niissä kunnissa, joissa muuttoliike on negatiivista. Menestyvä yritys tarkoittaa työpaikkoja, mahdollisesti paikkakunnalle muuttavia uusia asukkaita ja näin taas lisää verotuloja.

Valtuusto on se paikka, jossa näitä yrittäjyyttä tukevia toimenpiteitä tehdään.

Se kaikki hyvä, mitä ehdokas vaaliflaijereissaan ponnekkaasti lupaa, rahoitetaan sillä, että kunnalla on tuloja. Lyhyellä tähtäimellä hyvinvointia voidaan ylläpitää velalla ja tulevaisuudessa tuottavaan investoiminen velkarahalla voi olla hyvinkin kannattavaa. 

Jokainen surullisia pikavippitarinoita lukenut kuitenkin ymmärtää, ettei hetken huuma lämmitä enää siinä vaiheessa, kun olisi aika maksaa velat takaisin. Kunta voi ottaa investointivelkaa, mutta jos päivittäisten toimintojen pyörittämiseen tarvitaan vuodesta toiseen velkarahaa, on se samanlaista myrkkyä kuin peruselintarvikkeiden ostaminen luottokortilla. 

Kuntien kestävä talous on meidän yksilöiden turva

Ihminen ei ole yhtä kuin hänen työkykynsä, eikä ihmisiä pidä pakottaa ehdoin tahdoin töihin, jos jokin este työskentelylle on. Täytyy myös muistaa, että työ ei ole itseisarvo. Työtä ei tehdä työnteon takia, vaan siksi, että sillä pyöritetään sitä yhteiskuntaa, jonka osana elämme päivittäin. 

Lähes jokaiselle tulee elämänsä aikana tilanteita, sairastumisia tai muita työttömyyskausia, jolloin työkyky on kokonaan tai osittain alentunut ja tässä tilanteessa hyvinvointivaltiomme turvaverkon tulee ottaa tiukka koppi. Tämän turvaverkon punovat työssäkäyvät kuntalaiset ja kunnissa toimivat yritykset. 

Vaikka työllisyystoimia päätetään kansallisella tasolla, pitäisi koko Suomen – kunnat etunenässä – tehdä kaikkensa sen eteen, että otollinen maaperä uusien työpaikkoja syntyyn on ja halukkaat myös töihin pääsevät. Näin putoajat saadaan turvallisesti kiinni ja takaisin jaloilleen. Se on ensisijaisesti yksilölle tärkeää, mutta jaloilleen noususta hyötyy myös ympärillä olevat ihmiset. Siksi esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyyn panostettavat resurssit maksavat itsensä moninkertaisena takaisin.

Varmasti joka ikinen kuntapäättäjä haluaa lisätä rahaa vanhustenhoitoon, koulutukseen, nuorten harrastetoimintaan, hoitaa asfaltit nopeasti kuntoon, pururadalle valaistuksen, uuden monitoimihallin ja omalle kylälle naapurikuntaa komeammat jouluvalot, mutta ilman vankkaa perustaa ei marmorilla kannata hökkeliä lähteä rakentamaan, koska hatarille perustuksille kasattuna se romahtaa ensimmäisessä rytäkässä.

Tee vaalikoneita, juttele potentiaalisten ehdokkaiden kanssa, ja muista se tärkein: käytä äänioikeuttasi.

––

Kirjoittaja on Mänttä-Vilppulan kuntavaaliehdokas.