Kuinka saavuttaa mielenra(u)ha?

15.jpg

”Puhu rahasta, nauti mielenrauhasta”

Niihin sanoihin Danske Bankin Suomen maajohtaja ja boss lady Leena Vainiomäki päätti esitelmänsä maanantaina Löylyssä. Olin paikan päällä kuulemassa Dansken uudesta Taloudellinen mielenrauha kuuluu kaikille -hankkeesta.

Aihe oli mielenkiintoinen ja herätti minussakin paljon ajatuksia.

Tekeekö raha onnelliseksi? Ei välttämättä, mutta taloudellinen itsenäisyys voi tarjota mielenrauhaa. Puskurirahasto voi tarjota mahdollisuuden vaikka yrityksen perustamiseen, uudelleen kouluttautumiseen, huonosta parisuhteesta irtautumiseen, ulkomaille muuttoon ja näin ollen unelmien täyttymiseen. Kuitenkaan 38% suomalaisista naisista ei juuri luota taloudelliseen tilanteeseensa*.

Danske on valinnut taloudellisen mielenrauhan lähettilääksi aina yhtä sympaattisen Arman Alizadin. Armanin kanssa puhuttiin siitä, miten taloudellinen mielenrauha ei ole asia, joka automaattisesti esiintyy korkeatuloisilla ihmisillä. Ei ole olemassa sellaisia tuloja, jota emme saisi tuhlattua (paitsi Amazonin toimarilla Jeff Bezosilla, joka ei koskaan tule ehtimään tuhlaamaan kaikkea fyrkkaansa, sillä sitä on yksinkertaisesti liian paljon).

Aina löytyy lisää krääsää, jota luulemme tarvitsevamme. Aina voimme nostaa kuukausittaisia kuluja niin korkealle, että kovallakin kuukausipalkalla hikipisarat nousevat loppukuussa otsaan. Taloudellisen mielenrauhan tavoittelussa ei ole kyse absoluuttisista rahamääristä. Siinä on kyse taloudellisesta tietoisuudesta.

Epätietoisuus on stressaavaa. 26% 18–34-vuotiasta ei tiedä kuukausittaisten käyttövarojensa määrää. Tilin saldon tsekkaamisen kynnys kasvaa, mitä kauemmin viime kerrasta on. 13% suomalaisista ei ole koskaan tarkastellut kokonaispankkiasioitaan (eli lainoja, luottoja ja säästöjä). Siinä vaiheessa kynnyksestä on kasvanut muuri, jonka yli ei enää helposti kiivetä.

Ja juuri sen takia rahasta on puhuttava. Tyttökavereiden, naapureiden, pankkivirkailijoiden ja yläasteopettajien kanssa. Perheen kesken. Ja erityisesti itsemme kanssa, ja rehellisesti. Kun selvitämme omat tulomme ja menomme, kokonaiskuva aukeaa. Kun perusasiat ovat kunnossa, voimme laatia säästösuunnitelmanaloittaa sijoittamisen, ja kasvattaa taloudellista itseluottamusta.

Dansken selvityksen mukaan 22% suomalaisista ei koe taitojensa riittävän sijoittamiseen. Naiset karttavat sijoittamista useammin kuin miehet. Mutta rahasta puhumalla voi vaikuttaa. Joten mimmit, eiköhän vaikuteta yhdessä noihin tilastoihin.

*Postauksessa esitetyt tilastot perustuvat Danske Bankin laatimaan Taloudellinen mielenrauha 2018 -raporttiin. 

Edellinen
Edellinen

Milloin veronpalautukset maksetaan?

Seuraava
Seuraava

Inflaatio ja miksi se on tärkeä ymmärtää