Kamala vs. Donald – Miksi Yhdysvaltain presidentinvaaleista kannattaa olla kiinnostunut?

Tänä syksynä Yhdysvalloissa valitaan uusi presidentti. Vastakkain ovat kaksi hyvin erilaista ehdokasta: republikaanien Donald Trump ja demokraattien Kamala Harris. Vaikka päätös ei ole meidän suomalaisten käsissä, vaalien tulos vaikuttaa myös meihin. Miten? Jatka lukemista, niin saat tietää!

KUVAT: GAGE SKIDMORE & NOAH BERGER/AFP VIA GETTY

“Elämme globaalissa maailmassa, jossa Yhdysvaltojen asiat auttamatta vaikuttavat myös Suomeen niin poliittisella, taloudellisella kuin kulttuurisellakin tasolla”, kiteyttää Turun yliopiston väitöskirjatutkija Mila Seppälä.

Yhdysvalloissa presidentillä on enemmän valtaa, mihin Suomessa olemme tottuneet. Sitä paitsi, näissä vaaleissa ei päätetä ainoastaan presidentistä, vaan myös siitä, kumpi puolue saa vallan kongressin edustajainhuoneessa ja senaatissa. Presidentti ja kongressi yhdessä päättävät mihin suuntaan Yhdysvallat seuraavan neljän vuoden aikana lähtevät ja kahdella vallasta kamppailevalla puolueella on siitä päinvastaiset näkemykset.

Helsingin yliopiston yliopistotutkija Niko Pyrhönen korostaa sitä, että presidentti pystyy omalla persoonallaan vaikuttamaan erityisesti ulkopolitiikkaan: Suomen näkökulmasta olennaista on kaupankäyntiin liittyvät mahdollisuudet sekä Yhdysvaltojen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja erityisesti Naton kautta.

Ero kuin yöllä ja päivällä

Siinä missä Suomen presidentinvaaleissa olemme tottuneet valitsemaan keskenään melko tasaväkisistä ehdokkaista, on tilanne Yhdysvalloissa toinen.

Ilmastoon ja ympäristöön liittyvissä teemoissa ehdokkaiden suunnitellut toimet ovat kuta kuinkin päinvastaiset: Seppälä kertoo, että Harris kannattaa esimerkiksi vihreään energiaan sijoittamista, kun taas Trump haluaa lisätä kaasu- ja öljytuotantoa.

Entäs verotukseen ja hyvinvointiin liittyvät teemat?

“Harris uskoo, että hallituksen tulisi osallistua ihmisten elämään enemmän investointien sekä säännöstelyn kautta. Lisäksi hän kannattaa progressiivista verotusta ja valtion terveydenhuolto-ohjelman laajentamista”, Seppälä kertoo.

Pyrhösen mukaan Trump on puolestaan kiinnostuneempi erinäköisten valtaeliittien ja isojen pääomien haltijoiden intresseistä.

Sillä on siis merkitystä, keitä päätöksenteossa kuullaan. Tehdäänkö esimerkiksi ilmastopolitiikkaa öljy-yhtiöiden lobbareiden toiveesta, vai kuunnellaanko alan tutkijoita?

Ja se, mitä erityisesti Euroopassa jännitetään, on ehdokkaiden suhtautuminen Ukrainaan. Harris on sitoutunut tukemaan Ukrainaa, mutta Trumpin epäillään suunnittelevan rahallisen ja sotilaallisen tuen lakkauttamista, mikäli hän pääsee asiasta päättämään. 

Samaan aiheeseen liittyy myös liittolaisuuden käsite. Pyrhösen mukaan ehdokkaiden välillä on merkittävä ero siinä, millaisia liittolaisia heillä on, ja miten he niitä ylläpitävät. Presidentti kun ei voi kaikesta päättää yksin.

“Kansainvälisellä areenalla on tärkeää pystyä luottamaan Yhdysvaltoihin ja ennakoimaan sen toimintaa. Trump saattaa olla ennalta-arvaamaton, kun taas Harris vaikuttaa sitoutuneemmalta pitämään kiinni kansainvälisistä liittolaisuuksista. Niitä tarvitaan esimerkiksi valtioiden rajat ylittävien ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen, ratkomiseen”, Pyrhönen kertoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että Harrisin todellista linjaa ei vielä pystytä varmuudella sanomaan, sillä hänen kampanjansa on vielä alussa. Syksyn vaaliväittelyt tulevat tässä mielessä olemaan tärkeässä roolissa.

Vaalit voivat olla voitto naisille

On siis selvää, että Harris ja Trump käyttäisivät valtaansa hyvin eri tavoin ja eri tarkoituksiin. 

Vaaliteemojen kestosuosikkeja ovat talous ja kansainvälinen politiikka, mutta näissä vaaleissa on puhututtanut myös aborttioikeus.

“Kaksi vuotta sitten korkein oikeus kumosi päätöksen, joka takasi yksilön oikeuden aborttiin. Tämän jälkeen useissa etelävaltiossa on tullut voimaan lakeja, jotka kieltävät abortin täysin ilman poikkeuksia. Trump sanoo haluavansa jättää päätöksen kieltää tai sallia abortit osavaltioille. Harris puolestaan pyrkii edistämään aborttioikeuden palauttamista kirjaamalla sen liittovaltion laiksi”, Seppälä kertoo.

Naisten oikeuksien puolustamisen lisäksi Harrisin vaalivoitolla olisi myös symbolista merkitystä; valituksi tullessaan hän olisi Yhdysvaltojen ensimmäinen naispresidentti.

Vaalit voivat päättyä miten vain

Kysyttäessä Seppälältä ja Pyrhöseltä näkemystä vaalien lopputuloksesta, ei kumpikaan omista kristallipalloa, eikä siksi myöskään uskalla suoraan arvata mitään. Mutta aina voi vähän spekuloida!

“Parit edelliset presidentinvaalit ovat osoittaneet, että niiden voittajaa on mahdotonta ennustaa. Yhdysvaltalaisen vaalijärjestelmän luonne, ja äänestäjien jakautuminen yhä enemmissä määrin yhden puolueen kannattajaksi tarkoittavat sitä, että kaikkiin vaaleihin lähdetään käytännössä 50/50 asetelmasta riippumatta siitä, kuka ehdokkaana on”, Seppälä toteaa.

Seppälä ja Pyrhönen ovat molemmat sitä mieltä, että Harrisilla on ehdottomasti paremmat mahdollisuudet päihittää Trump, kuin mitä väistyvällä presidentillä Joe Bidenilla olisi ollut.

“Tilanne on ainakin vielä tasainen. Kehitys on selkeästi mennyt edullisemmaksi Harrisin suuntaan”, Pyrhönen sanoo.

“Reilu kuukausi sitten Trump yritettiin salamurhata ja heikosti suoriutuneen Bidenin nähtiin hävinneen vaalit. Harrisin valinta uudeksi ehdokkaaksi muutti asetelman täysin. Veikkaan, että yllättäviä käänteitä tullaan vielä näkemään”, Seppälä toteaa.