Sähkö 101: Kaikki, mitä sinun tarvitsee tietää sähköstä

Mainos: Fortum 

Viime talven energiakriisi havahdutti suomalaiset siihen, että sähkön saatavuus ei ole itsestäänselvyys. Miten sähköverkko toimii, ja miten sähkön saatavuus varmistetaan? Entä miten sähkön hinta muodostuu ja miksi se tulee vaihtelemaan tulevaisuudessa yhä enemmän?

Kuva: Mimmit sijoittaa

Sähkö on läsnä lähes jokaisessa elämämme hetkessä: melkein kaikki käyttämämme laitteet, kotiemme valaistus ja jopa monet kaukolämpöä hyödyntävät lämmitysjärjestelmät tarvitsevat sähköä toimiakseen.

Fortumin kuluttajaliiketoiminnan asiakkuuspäällikkö Tuomas Yrttiahon mukaan sähkön rooli arjessamme ei tule ainakaan vähentymään tulevaisuudessa, sillä yhteiskuntamme sähköistyy vauhdilla.

“Yhteiskunnan sähköistyminen on hyvä asia, sillä sähköä tuotetaan enemmän ja enemmän uusiutuvilla ja päästöttömillä tuotantomuodoilla. Sähköistymisen ansioista esimerkiksi polttomoottoriautoja ja öljylämmitysratkaisuja voidaan korvata ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla”, Yrttiaho toteaa.

Miksi saat kaksi sähkölaskua?

Sähköverkon avulla sähkö saadaan voimaloista kuluttajille. Sähkön tuottajat tuottavat sähköä esimerkiksi tuulivoiman, vesivoiman tai ydinvoiman avulla. 

Suurin osa meillä käytetystä sähköstä tuotetaan Suomessa, ja etenkin tuulivoima kasvaa tuotantomuotona jatkuvasti. Sähköä joudutaan kuitenkin tilanteesta riippuen ostamaan myös muista pohjoismaista ja Virosta, jotta se riittää suomalaisten tarpeisiin.

Sähköntuottajat myyvät tuottamansa sähkön pääosin sähköpörssiin, josta sähkön vähittäismyyjät ostavat sen markkinahintaan ja myyvät kuluttajille. Sähköpörssi on kauppapaikka, jonka tarkoituksena on varmistaa, että sähkön kysyntä katetaan aina mahdollisimman tehokkailla ja edullisilla tuotantomuodoilla. Sähkönjakelija puolestaan vastaa siitä, että sähkölinjat toimivat ja sähkö siirtyy tuottajalta sen kuluttajalle.

Tämän vuoksi postiluukusta kilahtaa yleensä kaksi sähkölaskua – yksi käytetystä sähköenergian määrästä ja toinen sähkönsiirtopalvelusta. Joissain tapauksissa sähkön vähittäismyyjä laskuttaa sähkönsiirron hinnan sähkönjakelijan puolesta, jolloin laskuja tulee vain yksi. Näiden lisäksi sähkölaskujen summa sisältää sähköveron.

Käytetyn sähkön määrää mitataan kilowattitunneissa (kWh), joka on energian mittayksikkö. 

Kilowattitunti tarkoittaa energiamäärää, joka kuuluu, kun 1000 watin laite on käynnissä yhden tunnin ajan. Kilowatti eli 1000 wattia on puolestaan tehon mitta. 

Kilowattitunnin avulla voidaan siis määritellä, paljonko energiaa tietty kone tarvitsee toimiakseen tunnin ajan. Esimerkiksi kahvinkeittimen teho on keskimäärin noin 1-1,5 kilowattia eli sen päällä pitäminen tunnin ajan kuluttaa noin 1-1,5 kWh sähköä. 

Jos eri laitteiden sähkönkulutuksen selvittäminen tuntuu vaikealta, kannattaa yksittäisten laitteiden kuluttamien kilowattituntien sijaan kiinnittää huomiota sähkön kokonaiskulutukseen. Esimerkiksi sähköinen lattialämmitys, sähkösauna ja keittiön suuret laitteet ovat monessa kodissa eniten sähköä kuluttavat asiat.

Miksi sähkön saatavuus ei ole itsestäänselvyys?

Sähkö on hyödykkeenä melko poikkeuksellinen, sillä sitä ei voi juurikaan varastoida. Vaikka Yrttiahon mukaan akkuratkaisut ja muut varastointitavat kehittyvät jatkuvasti, niiden kapasiteetti ei nykyisellään riitä varastoimaan sähköä koko Suomen tarpeisiin.

Tämän vuoksi sähköjärjestelmässä täytyy vallita aina tehotasapaino eli jokaisella hetkellä sähkönkulutuksen ja -tuotannon täytyy olla tismalleen yhtä suuria. 

Suomessa kantaverkkoyhtiö Fingrid valvoo tehotasapainon toteutumista ja ohjaa tarpeen mukaan joko uusia voimalaitoksia päälle tai sähkön kulutusta alas. Myös teollisuus osallistuu sähkön kulutuksen optimointiin ja ajaa tarvittaessa alas joitain prosessejaan Fingridin ohjauksen mukaisesti.

“Tällä tapaa varmistetaan, että valot pidetään päällä tässä yhteiskunnassa ja että töpselistä tulee aina sähköä myös niinä päivinä, kun sähköä ei ole tarjolla paljoa esimerkiksi tuulettoman sään vuoksi”, Yrttiaho kertoo.

Mikä määrittää sähkön hinnan?

Sähkön rajallisten varastointimahdollisuuksien vuoksi kaikkea sähköä ei voida tuottaa tuulivoiman tai aurinkovoiman kaltaisista uusiutuvista energialähteistä. Tällaiset energialähteet ovat hyvin riippuvaisia säästä ja vuorokauden ajasta, joten esimerkiksi auringon tuottamaa energiaa ei ole aina saatavilla.

Sen vuoksi uusiutuvien energiamuotojen ohelle tarvitaan niin sanottua sähkön perustuotantoa, jonka lähteenä ovat uusiutumattomat energialähteet. 

Yrttiaho painottaa, että sähkön perustuotantoakin voi toteuttaa ilmastoystävällisesti. 

“Fortumin tuotantoliiketoiminta tuottaa paitsi uusiutuvaa myös paljon perusvoimaa esimerkiksi ydinvoimalla, josta ei synny hiilidioksidipäästöjä”, Yrttiaho kertoo.

Sähkön perustuotanto tasoittaa myös vaihtelua sähkön hinnassa, joka määräytyy markkinoilla sen perusteella, paljonko sähköä on tarjolla ja paljonko sitä kulutetaan. Kulutus ja hinta ovat suurimmillaan aamuisin ennen töihin lähtöä ja iltaisin juuri töistä palaamisen jälkeen. Sähköntuotanto on puolestaan suurimmillaan Suomessa tuulisina päivinä.

“Kun tuulisena päivänä sähköä on tarjolla paljon, on sen hinta myös matalampi. Sähköä tarvitaan kuitenkin myös tuulettomina päivinä ja tällöin perustuotanto takaa, että sitä on ylipäätään saatavilla”, Yrttiaho toteaa.

Yrttiahon mukaan sähkön hinnan vaihtelu tulee yleistymään tulevaisuudessa yhä enemmän, kun uusiutuvien energiamuotojen määrää lisätään – juuri niiden vaihtelevan saatavuuden takia. Onkin tärkeää, että jokainen pohtii omaa sähkönkulutustaan ja ajoittaa sitä mahdollisuuksien mukaan kysyntäpiikkien ulkopuolelle.

Kuinka valita itselle paras sähkösopimus?

Siihen ei valitettavasti ole yhtä yksiselitteistä vastausta.

Yrttiaho kannustaa aluksi pohtimaan, millaisen näkyvyyden sähkön hintaan haluaa. Kaikista ajantasaisin ja toisaalta vaihtelevin hinta on pörssisähköllä, kun taas kiinteissä sopimuksissa sähkön hinta on määritelty etukäteen jopa seuraavalle kahdelle vuodelle. 

Pörssisähkö on sähköä, jonka hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti pohjoismaalaisessa sähköpörssissä. Käytännössä sähkön tuottajat ja vähittäismyyjät käyvät sähköpörssissä kauppaa. Kaupankäynnin seurauksena syntyy kysynnän ja tarjonnan tasapaino, joka määrittää pörssisähkön hinnan kullekin tunnille.

“Pitkällä aikavälillä pörssisähkösopimukset ovat olleet edullisimpia sopimusmalleja. Niissä täytyy hyväksyä se, että hinta on välillä kalliimpi ja välillä halvempi. Toisaalta hinnan vaihtelusta voi hyötyä ohjaamalla omaa kulutustaan hintapiikkien ulkopuolelle”, Yrttiaho toteaa.

Toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa sähkölle on ilmoitettu hinta, joka on voimassa toistaiseksi. Tämä hinta perustuu tyypillisesti markkinahintaan, mutta ei vaihtele yhtä reaaliaikaisesti kuin pörssisähkön hinta.

“Asiakkaalla on mahdollisuus vaihtaa toistaiseksi voimassa olevaa sähkösopimusta milloin vain, minkä vuoksi myyjä ei voi ostaa sähköä markkinoilta kovin pitkälle tulevaisuuteen. Näissä sopimuksissa kuluttajalla on jonkin verran enemmän näkyvyyttä sähkön hintaan kuin pörssisähkön kohdalla ilman sitoutumista pitkään sopimukseen”, Yrttiaho selventää.

Kiinteä sähkösopimus puolestaan tarjoaa pysyvän hinnan sähkölle. Kiinteät sähkösopimukset ovat määräaikaisia, eikä sähkön hinta muutu sopimuskauden aikana. Ne perustuvat molemminpuoliseen sitoutumiseen, mikä mahdollistaa sen, että markkinahintojen muutokset eivät vaikuta kyseisen sopimuksen hintaan.

“Sähkön myyjä ostaa sähkön markkinoilta koko sopimuskauden ajaksi sopimuksen hetkellä ja sitoutuu toimittamaan sitä kiinteällä hinnalla sopimuksen keston ajan. Tämä on mahdollista, sillä asiakas on sitoutunut ostamaan sähköä sopimuksen keston ajan siinä määritellyllä hinnalla", Yrttiaho toteaa.

Lisäksi tarjolla on sopimuksia, joissa pääosin kiinteään hintaan voi vaikuttaa hieman omaa kulutusta ajoittamalla. Jos tällaisen sopimuksen valinnut käyttää sähköä silloin, kun sille on vähiten kysyntää, laskee sähkön kiinteä hinta hieman – ja toisinpäin.  

***
Mimmien kaverit Fortumilla auttavat sinua tekemään fiksumpia ja ilmastoystävällisempiä valintoja sähkön kanssa! Kuinka valita itselle paras sähkösopimus? Tee nopea testi, jolla voit selvittää Fortumin ehdotuksen sinulle sopivaan sähkösopimukseen täällä. Kuinka kuluttaa sähköä järkevästi? Tutustu lähes sataan energiansäästövinkkiin täällä. Psst! Fortum myy kulut­ta­jille vain ilman hiili­diok­si­di­päästöjä tuotettua sähköä.

Matleena Inget

Kestävästä kehityksestä ja kulutuksesta sekä taloudesta innostunut kauppislainen, joka on utelias ymmärtämään maailmaa ja muita ihmisiä. Mimmit sijoittaa -median toimittaja.

Edellinen
Edellinen

Miksi sinunkin kannattaisi olla kiinnostunut startup-skenestä? Näin nuoret yritykset muuttavat maailmaa

Seuraava
Seuraava

Mitä hyvää taloudessa tapahtuu? Listasimme 8 positiivista talousuutista