Inflaation vaikutus pörssiosakkeisiin – Miten sijoittaa korkeassa inflaatiossa vuonna 2022?

Inflaatio tarkoittaa yleisen hintatason noususta johtuvaa rahan ostovoiman heikkenemistä. Kiihtyvä inflaatio koettelee ja heiluttaa markkinoita nyt enemmän kuin vuosikymmeniin. Yhdysvaltojen vuotuinen inflaatio (8,5 %) on kirjoitushetkellä korkeampi kuin 40 vuoteen. Vastaavasti euroalueen vuotuinen inflaatio (7,5 %) on nyt korkeimmillaan sitten vuoden 1984. 

Korkea inflaatio ei ole osakesijoittajan paras ystävä, mutta pahiten se uhkaa pankkitilisäästäjää. Kuva: Johanna Taskinen

Inflaatio ei itsessään ole negatiivinen ilmiö. Päinvastoin! Maltillista, noin 2 prosentin inflaatiota pidetään kasvavan ja elpyvän talouden merkkinä. Euroopan keskuspankki jopa tavoittelee sitä. Ongelmaksi inflaatio muodostuu taloudessa vasta silloin, jos se kiihtyy äkillisesti ja jää korkeaksi pidemmäksi aikaa. 

Pääsyitä nykyiseen inflaatiotasoon ovat talouden elpyminen koronapandemian jälkeen, pullonkaulat yritysten tuotannossa ja toimituksissa sekä keskuspankkien poikkeuksellisen elvyttävä rahapolitiikka. Viimeisimpänä tekijänä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on nostanut erityisesti energian ja arkihyödykkeiden hintaa ja näin kiihdyttänyt inflaatiota.

Pitkäaikainen osakesijoittaminen antaa kohtuullista suojaa inflaatiolta

Korkea inflaatio ei ole osakesijoittajan paras ystävä, mutta vielä pahemmin se uhkaa pankkitilisäästäjää. Pankkitililläsi makaava raha ei itsessään tuota mitään, vaan menettää inflaation myötä päivä päivältä arvoaan. 

Esimerkiksi 7,5 prosentin vuotuisella inflaatiolla tänään pankkitilillesi tallettama 10 000 euroa olisi vuoden päästä menettänyt arvostaan 7,5 prosenttia. Tallettamasi kymppitonnin ostovoima olisi siis vuoden päästä enää 9 250 euroa, koska yleinen hintataso olisi noussut 7,5 prosenttia. 

Osakesijoittajalla on pankkitilisäästäjää selvästi optimistisemmat näkymät, vaikka korkean inflaation markkinaympäristö usein nakertaa pörssin keskimääräistä tuottoa. 

Alla oleva taulukko havainnollistaa S&P 500 -indeksin tuoton korrelaatiota sijoitushetken inflaatioon. Taulukko osoittaa, että osakemarkkinat ovat keskimäärin tarjonneet jopa yli kuuden prosentin inflaation markkinaympäristössä kohtuullista suojaa inflaation arvonnakerrusta vastaan. Varsinkin pidemmällä aikavälillä (yli 12 kk) suoja on merkittävä. 

Pitkäaikaisen osakesijoittajan ei kannata säikähtää osakkeiden lyhyen tähtäimen arvonheiluntaa, vaan luottaa siihen perussääntöön, että pitkällä aikavälillä osakkeet tuottavat paremmin kuin muut sijoituskohteet. Tähän lopputulokseen on päätynyt myös Warren Buffet, yksi maailman menestyneimmistä osakesijoittajista. Hän on 91-vuotisen elämänsä aikana ehtinyt kokea useamman korkean inflaation jakson. Buffet onkin puhunut paljon siitä, millaiset sijoituskohteet suojaavat varallisuutta parhaiten inflaation hampailta.

Hinnoitteluvoimaiset yhtiöt ovat parhaita sijoituskohteita korkeassa inflaatiossa

Buffetin mukaan parhaita sijoituskohteita korkean inflaation aikana ovat yritykset, jotka pystyvät kasvattamaan tulostaan inflaation nousua nopeammin. Käytännössä tämä tarkoittaa yrityksiä, jotka pystyvät nostamaan tuotteidensa hintoja nopeammin kuin kulut nousevat ilman, että kysyntä laskee. Tällaisilla yrityksillä on usein selkeitä kilpailuetuja, jotka antavat niille hinnoitteluvoimaa.

Buffetin mukaan hinnoitteluvoima (engl. pricing power) on kenties yrityksen tärkein ominaisuus, joka korostuu korkean inflaation markkinassa. Esimerkkejä vahvan hinnoitteluvoiman yrityksistä ovat mm. Apple (AAPL), Microsoft (MSFT), Amazon (AMZN) ja kotimainen Kesko (KESKO).

Esimerkiksi Applen asiakkaat ovat yhtiölle niin uskollisia, että se pystyy nostamaan iPhonen hintaa menettämättä asiakkaitaan edullisempia puhelimia tarjoaville kilpailijoilleen. Juju on siinä, että applemieliset kuluttajat eivät halua vain puhelinta. He haluavat iPhonen – hinnalla millä hyvänsä.

Hinnoitteluvoimaisen yrityksen 3 tunnuspiirrettä

Tarkastellaan seuraavaksi kolmea keskeistä kilpailuetua, joita vahvan hinnoitteluvoiman yrityksiltä usein löytyy. 

1. Vahva brändi

Vahva brändi palvelee yritystä kuin vallihauta linnoitusta: se vaikeuttaa kilpailijoiden tunkeutumista yrityksen markkina-alueelle. Yritys, jolla on vahva brändi, on onnistunut luomaan tuotteistaan lähes korvaamattomia kuluttajien mielissä. Tämän vahvan mielikuvan myötä kuluttajat ovat todennäköisesti valmiita maksamaan kyseisestä tuotteesta hieman enemmän sen sijaan, että vaihtaisivat halvempaan versioon.

Esimerkiksi Coca-Cola (KO) on klassinen esimerkki vahvan brändin yrityksestä. Coca-Colaa rakastava kuluttaja ei luultavasti vaihda juomaansa edullisempaan kolajuomaan, vaan hän haluaa nimenomaan Coca-Colaa – vaikka sitten 10 prosenttia kalliimmalla.

2. Verkostovaikutus ja ekosysteemi

Yhtiöt, joilla on kuluttajiin vahva verkostovaikutus ja jotka ovat onnistuneet luomaan toimivan ekosysteemin tuotteidensa ja palveluidensa ympärille, omaavat kilpailuedun.

Vahvasta verkostovaikutuksesta hyvänä esimerkkinä toimii Metan (FB) omistama sosiaalisen median alusta Facebook. Facebook ei välttämättä alustana ole markkinoiden paras, mutta se on onnistunut tähän mennessä keräämään niin suuret käyttäjämäärät, että se voimistaa itse itseään. Monet liittyvät palveluun lähinnä siksi, että kaikki muutkin ovat siellä.

Ekosysteemillä taas viitataan siihen, että saman yhtiön eri tuotteet ja palvelut toimivat saumattomasti yhteen, toisiaan vahvistaen. Kun kuluttajat tai yritykset ovat tottuneet käyttämään esimerkiksi Googlen (GOOGL) tai Microsoftin (MSFT) ekosysteemejä, niistä vaihtaminen toiseen voi olla hankalaa tai kallista.

Esimerkiksi Microsoftin 365 ekosysteemi on maailmanlaajuisesti erittäin vahvassa asemassa yrityspuolella. Microsoft nosti alkuvuodesta lisenssiensä hintoja noin 10 prosentilla. Koska järjestelmien vaihtaminen on yritykselle monimutkaista ja kallista, on todennäköistä, että yritys pysyy Microsoftin asiakkaana ja maksaa Microsoftin lisensseistä kymmenen prosenttia aiempaa enemmän. Ja kas näin, Microsoft on onnistunut siirtämään vaivattomasti korkean inflaatiotason seuraukset asiakkaidensa maksettavaksi!

3. Matala pääomaintensiteetti ja liiketoiminnan skaalautuvuus

Warren Buffetin mukaan matalan pääomaintensiteetin yhtiöt menestyvät inflaatioympäristössä hyvin. Tällaisia yhtiöitä ovat lähes kaikki ohjelmisto- ja muut teknologiayhtiöt. Matalan pääomaintensiteetin yhtiön omasta pääomasta suurin osa on aineetonta ja liiketoiminta helposti skaalautuvaa. 

Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändinimet, patentit, tuotemerkit ja tietokoneohjelmistot. Mitä alhaisempi pääomaintensiteetti yrityksellä on, sitä vähemmän sen on investoitava kiinteään pääomaan, kuten koneisiin tai tehtaisiin, tuottaakseen palveluitaan tai tuotteitaan myyntiin. 

Tyypillinen matalan pääomaintensiteetin yhtiö on ohjelmistoyritys Alphabet (GOOGL), eli tuttavallisemmin Google. Alphabetin tuotteiden tuottaminen ei vaadi suuria määriä kiinteää pääomaa, koska kyse on ohjelmistotuotteista ja sovelluksista. Suurimmat sijoitukset tehdään ohjelmistojen rakennusvaiheessa. Sen jälkeen lisäkuluja muodostuu lähinnä ohjelmistojen ylläpito- ja päivitystarpeista. Lisäksi ohjelmistotuotteet ovat helposti skaalautuvia, mikä tarkoittaisi tässä kontekstissa sitä, että Google pystyisi kasvattamaan myyntiään kasvattamatta juurikaan kulujaan. Tämä jos mikä on korkean inflaation ympäristössä kovaa valuuttaa. 

Sen sijaan tyypillinen korkean pääomaintensiteetin yhtiö, kuten autovalmistaja Volkswagen (VOW) tai nostolaitevalmistaja Konecranes (KCR), joutuisi todennäköisesti investoimaan uusiin tehtaisiin tai koneisiin tuotannon ja liiketoiminnan kasvattamiseksi. 

Warren Buffett: How You Should Invest in 2022 - YouTube

Warren Buffett: How to Make Money During Inflation - YouTube