Inflaation iskiessä on aika tarkastella omaa taloudellista käyttäytymistä – mikä ohjaa sinun kulutuspäätöksiäsi?

Tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli Suomessa kesäkuussa 7,8 prosenttia. Kun samalla summalla saa ostettua aiempaa vähemmän, on hyvä istua alas ja tarkastella omia kulutustottumuksia. Millä perusteella sinä päätät, mihin rahasi käytät?

Matleena Inget pohtii, kuinka säästöjä voi saada ympäristöä tukevilla tavoilla. Kuva: Anniina Ståhlberg

Järkytykseni oli suuri, kun vierailin helsinkiläisessä lähikaupassani Italiassa vietetyn kevään jälkeen. Kahvipaketista sai pulittaa lähes kuusi ja puoli euroa ja gluteenittoman leipäpaketin hinta oli kohonnut kevään aikana yli viiteen euroon. 

Päätin siinä hetkessä, että jotain on tehtävä. Jatkossa joisin vähemmän kahvia ja korvaisin yhä useamman leipäpalan riisikakuilla.

En ole ainoa, joka on pohtinut ostotottumuksiaan hintojen nousun vuoksi. Uutissuomalaisen teettämän tutkimuksen mukaan 56 prosenttia suomalaisista on muuttanut ruuan kulutustottumuksiaan inflaation seurauksena.  

Inflaatio on iskenyt elintarvikkeiden lisäksi muun muassa asumisen ja liikkumisen kustannuksiin. Asiantuntijat ovat arvioineet, että myös muiden tuotteiden ja palvelujen hinnat alkavat nousta loppuvuoden aikana. 

Talouskatsauksen aika – mistä aion säästää?

Perinteisessä taloustieteessä ihmiset esitetään rationaalisia valintoja tekevinä kuluttajina. Tosielämässä olemme kaikkea muuta. Esimerkiksi yksilölliset preferenssit, arvot ja asenteet sekä muiden mielipiteet vaikuttavat siihen, mitä ostamme. Pelkästään järkeen perustuvia ostopäätöksiä teemme yllättävän vähän.

Vaikka ostokäyttäytymisemme on harvoin rationaalista, voi omiin toimintatapoihin vaikuttaa. Erityisesti nyt, kun samalla rahalla saa vähemmän tavaroita ja palveluita, on hyvä pohtia kriittisesti omaa taloudellista käyttäytymistä. 

Haluan varmistaa, että rahaa jää jatkossakin myös säästöihin ja sijoituksiin. Siksi aion istua alas ja pohtia, mihin haluan rahani tässä uudessa talouden tilassa käyttää ja mistä aion säästää. 

Ennen kaikkea aion kysyä itseltäni, mitä haluan omalla rahankäytölläni saavuttaa. Ja miten voisin toteuttaa säästötoimia kuluttamisen ympäristölliset vaikutukset huomioiden.

Säästäisitkö samalla rahaa ja luontoa?

Arkipuheissa ympäristöystävällisemmät valinnat mielletään usein kalliiksi. On totta, että vastuullisesti tuotetusta t-paidasta joutuu maksamaan huomattavasti pikamuotiketjun polyesteripaitaa enemmän.

Säästöjä voi kuitenkin hakea myös ympäristön hyvinvointia säästävillä tavoilla. Esimerkiksi ruokahävikin vähentäminen on konkreettinen keino, joka säästää sekä luontoa että omaa kukkaroa. Ja se vastuullisesti tuotettu paita kestää käytössä todennäköisesti pidempään.

Mikäli päädyt hintojen nousun tai syksyn saapumisen seurauksena tarkastelemaan omaa taloudellista tilannettasi ja tavoitteitasi, kannustankin pohtimaan erityisesti kriteerejä kulujen karsimisen taustalla. 

Voisivatko niissä näkyä tällä kertaa omien halujen ja tarpeiden lisäksi vaikutukset ympäröivään maailmaan?