Haluatko aloittaa ETF-sijoittamisen? Näillä asiantuntijan vinkeillä valitset itsellesi sopivan sijoituskohteen

Haluatko sijoittaa ETF-rahastoihin, mutta et tiedä, mistä lähteä liikkeelle? Pyysimme Danske Bankin sijoituspäällikkö Timo Turtiaista listaamaan vinkit itselle sopivan ETF:n eli pörssinoteeratun rahaston valintaan.

Kuva: Johanna Taskinen

1. Kirkasta nykytilasi ja tulevaisuuden tavoitteesi

Danske Bankin sijoituspäällikkö Timo Turtiaisen mukaan ETF:n etsinnässä liikkeelle kannattaa lähteä nykytilanteen arvioinnista ja henkilökohtaisten sijoitustavoitteiden määrittelemisestä. 

Millaisia kohteita omasta sijoitussalkusta jo löytyy? Mitä ETF-rahastoon sijoittamalla haluaa saavuttaa? Entä millaisia summia ETF:iin on valmis sijoittamaan? 

Ainakin näihin kysymyksiin olisi hyvä pohtia vastaukset ennen kuin alkaa etsiä itselleen sopivaa kohdetta lukuisien vaihtoehtojen joukosta.

”Sijoittajalle parhaiten sopiva ETF riippuu etenkin siitä, onko ostamassa ensimmäisiä sijoituksia vai täydentääkö olemassa olevaa sijoitussalkkua vaikkapa erilaisilla teemoilla tai muilla täydentävillä elementeillä”, Turtiainen summaa.

2. Mieti, millainen ETF auttaa sinua saavuttamaan tavoitteesi

Tavoitteiden asettamisen jälkeen on aika pohtia, mikä ETF-rahasto tukee niiden saavuttamista. 

Jos sijoittajan tavoitteena on vaikkapa kasvattaa varallisuutta pitkäjänteisesti, kerryttää osakemarkkinoiden mukaista tuottoa ja rakentaa samalla osakesalkun perustaa, voi hänelle sopia Turtiaisen mukaan erityisesti erilaisia pörssi-indeksejä seuraavat ETF:t, joissa on laaja hajautus sekä maantieteen että toimialojen näkökulmasta. 

”Kun yhden ratkaisun kautta haluaa saada paljon hajautusta, niin laajasti hajautetut ETF-rahastot voivat olla hyvä valinta. Tällaiset ETF:t toimivat niin sanotusti salkun ytimenä ja niissä saattaa olla jopa maailmanlaajuinen hajautus”, Turtiainen kertoo.

Esimerkiksi MSCI World -indeksiä seuraavat ETF:t ovat laajasti hajautettuja, sillä ne sisältävät osakkeita MSCI:n mielestä 23:sta maailman tärkeimmästä teollisuusmaasta. Listalta löytyvät muun muassa Yhdysvallat, Ranska, Saksa, Australia ja Suomi.

Mikäli salkun perusajatus on jo olemassa, voi salkkuun hakea vaihtelua rajatummalle alueelle, tiettyyn teemaan tai tietyn sektorin yrityksiin sijoittavista ETF-rahastoista. 

Pohjoismaalaisia indeksirahastoja sisältävään sijoitussalkkuun voi hakea maantieteellistä hajautusta vaikkapa Yhdysvaltojen osakemarkkinoille sijoittavasta ETF:stä tai maantieteellisesti hyvin hajautettuun salkkuun täydennystä jonkin megatrendin ympärille rakentuvasta ETF-rahastosta.

”Jos on kiinnostusta tiettyyn megatrendiin, kuten vastuullisuuteen tai tiettyyn teknologiseen kehityssuuntaan, niin teema-ETF:t tarjoavat sijoittajille kiinnostavia mahdollisuuksia”, Turtiainen kertoo.

3. Etsi tietoa esimerkiksi Morningstar-sivustolta ja ETF:iä tarjoavien rahastoyhtiöiden sivuilta

Kun on päättänyt, minkä pörssi-indeksin tai teeman ympärille rakennettua ETF-rahastoa etsii, kehottaa Turtiainen hakemaan tietoa varteenotettavista vaihtoehdoista. 

Hyviksi tietolähteiksi Turtiainen nostaa esimerkiksi ETF:iä tarjoavien rahastoyhtiöiden, kuten BlackRock:in nettisivut sekä Morningstar-sijoitustutkimusyhtiön suomenkieliset sivut, joilta löytyy tietoa ja työkaluja ETF:ien etsintään ja vertailuun.

”Morningstar-sivulta löytyy monipuolisesti tietoa eri ETF:istä, niiden historiallisesta menestyksestä ja esimerkiksi Morningstar-tähtiluokitus”, Turtiainen kertoo.

Hän muistuttaa kuitenkin, että historiallinen menestys ei ole tae tulevaisuuden voitoista. Tästä huolimatta historiallinen menestys antaa kuvaa siitä, miten kyseinen ETF on menestynyt suhteessa kilpaileviin tuotteisiin aiemmissa markkinakäänteissä.

Erilaisten nettisivujen ja vertailujen lisäksi tietoa kannattaa hakea yksittäisten ETF:ien avaintietoasiakirjoista. Avaintietoasiakirjasa kuvatun ETF:n sijoituspolitiikan perusteella voi päätellä, vastaako kyseinen kohde omia sijoitustavoitteita.

4. Tarkista, onko kyseessä fyysinen ja kasvuosuudellinen ETF

Ennen tarkempaa ETF-rahastoon perehtymistä sijoittajan kannattaa selvittää, onko kyseessä fyysinen vai synteettinen ETF. Fyysinen ETF sijoittaa suoraa valitun indeksin tai teeman mukaisiin yhtiöihin, kun taas synteettinen sijoittaa johdannaissopimuksiin. 

Fyysisistä ETF-rahastoista näkee siis selkeämmin, mihin sijoitetut rahat menevät. Turtiainen kertoo, että myös Danske Bank suosii fyysisiä ETF-rahastoja muun muassa tästä syystä.

Lisäksi kannattaa tarkistaa, onko ETF kasvuosuudellinen eli sijoittaako se saamansa tuotot takaisin ETF:n omistamiin osakkkeisiin vai tuotto-osuudellinen, jolloin se maksaa tuoton suoraa omistajalle. Maksetusta tuotosta, kuten osingosta, tulee maksaa Suomessa pääomatuloveroa.

”Suurin osa sijoittajista suosii kasvuosuudellisia ETF-rahastoja, sillä ne ovat verotehokkaampi ratkaisu”, Turtiainen summaa. 

5. Kiinnitä huomiota kulurakenteeseen, suosioon ja Tracking error -mittariin

Tiettyyn indeksiin tai teemaan sijoittavia ETF:iä kannattaa vertailla ainakin niiden kulurakenteen perusteella. Turtiaisen mukaan huomiota tulee kiinnittää etenkin hallinnointipalkkion, eli juoksevien kulujen, suuruuteen. Myös kaupankäynnin kulut kannattaa tarkastaa.

”Jos kaupankäynnissä on minimipalkkioita, niin on hyvä katsoa, että ne pysyvät suhteellisesti riittävän matalina sijoitettavaan summaan verrattuna, jotta kaupankäynti on kannattavaa”, Turtiainen sanoo.

Hän kehottaa tarkastamaan myös, miten suosittu ETF-rahasto on, sillä ETF:t ovat pörssissä vaihdettavia sijoitustuotteita osakkeiden tapaan. Mikäli sama ETF on tarjolla useassa markkinapaikassa, kannattaa se ostaa sieltä, missä sillä käydään eniten kauppaa. ETF:n kaupankäynti on sijoittajan näkökulmasta tehokkaampaa, kun sillä käydään markkinoilla aktiivisesti kauppaa. Myös osto- ja myyntihinnan välinen ero on yleensä pienin aktiivisessa markkinassa.

”On tärkeää, että ETF:n voi myydä ja ostaa kohtuullisella vaivalla ja kaupankäyntikuluilla. Ylipäätään ETF:stä on päästävä tarvittaessa myös eroon”, Turtiainen summaa.

Lisäksi hän nostaa esiin pörssi-indeksiä seuraavien ETF:ien osalta Tracking error -mittarin.

”Tracking error -mittari kertoo, miten lähelle valittua pörssi-indeksiä kyseinen ETF-rahasto on päässyt. Mitä matalampi luku on, sitä tarkemmin se on kyennyt indeksiä seuraamaan”, Turtiainen kertoo.