WTF is ETF?

Nyt kun sijoitusvalikoiman vaniljanmakuinen indeksirahasto on tuttu, on aika tarkastella toista suosittua rahastovaihtoehtoa, ETF-rahastoa.

Miksi ETF-rahastot on jees? Indeksirahaston lailla, ETF-rahastoon voi sijoittaa kuukausisäästämällä. Se sopii meille rahasto-osuuksia passiivisesti tankkaaville vallan mainiosti. Indeksirahastoihin verrattuna ETF-rahastojen valikoima on laajempi, ja niillä pääsee kiinni mitä kummallisempiin sijoituskohteisiin.

Toisaalta, ETF-rahastoja on monenlaisia jotkut niistä saattavat olla hyvinkin monimutkaisia. Joten älä menetä hermojasi, vaikka tämän kirjoituksen sisältö ei kokonaisuudessaan avautuisi saman tien. Ota tämä postaus pikemminkin tutkimusmatkana ETF-rahastojen mystiseen, välillä vähän vaikeasti ymmärrettävään maailmaan.

[insert adventurous music]

Anyway. Jos joskus joudut minglailemaan johonkin pompöösiin sijoitustapahtumaan, ja haluat name-droppailla tärkeän kuuloisia sijoitusinstrumentteja, voit hyvin puhua näistä eeteeäffistä. Naamioidut arvovaltaiseksi sijoitusguruksi sekunneissa.

Mutta ennen sitä kannattaa varmaan lukea tämä postaus läpi. Eli, mistä tuo salamyhkäinen kirjasarja koostuukaan?

Mikä ihmeen ETF?

ETF on lyhenne sanoista Exchange-traded fund. Exchange-trade tarkoittaa pörssikaupankäyntiä, ja fund rahastoa. ETF on näin ollen rahasto, jota myydään ja ostetaan pörssissä kuten osakkeita. Pörssinoteerattu rahasto, so to speak.

Mutta eikö niitä muitakin rahastoja osteta siellä pörssissä? Periaatteessa kyllä. Eroja kuitenkin löytyy;

Ensinnäkin, tavallisia rahastoja (kuten indeksirahastoja) merkitään, eli ostetaan, pörsissä rahastoyhtiön kautta. ETF-rahastoja ja osakkeita sijoittajat ostavat ja myyvät suoraan toisilleen.

Toiseksi, kun ostat pörssissä rahasto-osuuden, ostotoimeksianto toteutuu parin päivän viiveellä. ETF-rahastojen ja osakkeiden osto ja myynti tapahtuu reaaliajassa.

Kolmanneksi, perinteisille rahastoille lasketaan arvo (ja siten rahasto-osuuden hinta) kerran päivässä. ETF-rahastoille ja osakkeille noteerataan (eli määrätään) hinta joka sekuntipörssin aukioloaikoina.

ETF-rahastot, kuten muutkin rahastot, pitävät sisällään eri yhtiöiden osakkeita ja arvopapereita. ETF-rahastot voivat sijoittaa vaikka raaka-aineisiin, korkorahastoihin, valtiovelkakirjoihin tai kiinteistöihin, mutta suurin osa ETF-rahastoista sijoittaa osakkeisiin.

Miten osakkeet, indeksirahastot ja ETF-rahastot hinnoitellaan pörssissä?

Osakkeiden hinta määrittyy niiden kysynnän ja tarjonnan mukaan, eli ostajat ja myyjät määrittävät osakkeen hinnan. Jos sijoittajat rynnivät jonkun yksittäisen osakkeen kimppuun, sen hinta nousee. Jos sijoittajat päättävät dumpata jonkun tietyn osakkeen, sen hinta laskee. Pretty simple. 

Indeksirahaston hinta vastaa tarkalleen rahaston omistamien osakkeiden arvoa. Eli, indeksirahaston arvo riippuu siitä, miten ihmiset ostaa ja myy niitä samoja osakkeita, mitä rahasto omistaa. Mutta jos sijoittajat ryntäisivät hulluna ostamaan salkut täyteen indeksirahastoa, se ei suoraan tarkoita sitä, että indeksirahaston hinta nousisi kattoon, vaan sitä, että sen omistamien osakkeiden arvo nousisi.

ETF-rahaston hinnan määrittely on jotain osakkeen ja rahaston väliltä. Koska sitä ostetaan ja myydään samalla tavalla kuin yksittäisten pörssiyhtiöiden osakkeita, sen hinta määrittyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Mutta koska ETF on myös rahasto, sen omistuksilla on pörssissä määritelty arvo, aivan kuten indeksirahastoissa. Näin ollen ETF-rahastolla onmarkkinatakaus, mikä tarkoittaa sitä, että liikkeellelaskija (eli se taho, joka on luonut ETF:n) määrittää hintahaarukan jonka välillä ETF:ää saa ostaa ja myydä.

Tämän takia joku erityisen suosittu ETF saattaa olla hinnaltaan kallis, vaikka sen omistamat osakkeet eivät sitä olisi. Samalla ETF voi olla myös alihinnoiteltu, eli halvempi kuin omistustensa arvo. Koska ETF-rahastolle määritetään hinta joka sekunti, sen arvo saattaa vaihdella päivän mittaan. Tämä mahdollistaa ETF-rahastojen treidaamisen, eli niiden aktiivisen oston ja myynnin.

Tästä huolimatta pitkäjänteisen sijoittajan ei tarvitse huolehtia liikaa itse ETF-rahaston hintaheittelystä, koska kuten indeksirahastoissakin, on paras luottaa pitkän aikavälin arvonnousuun.

Aktiiviset ja passiiviset ETF-rahastot

Aivan kuten tavalliset rahastotkin, ETF-rahastot voidaan jakaa aktiivisiin ja passiivisiin rahastoihin.

Enemmistö ETF-rahastoista on passiivisia rahastoja, jotka seuraavat ennalta määriteltyä vertailuindeksiä. Passiivisia ETF-rahastoja kutsutaan indeksiosuusrahastoiksi (HUOM! Ei siis sama asia kuin indeksirahasto). Itse suosin aina passiivisia rahastoja.

Aktiivisilla ETF-rahastoilla on salkunhoitaja, joka valitsee rahastoon sopivia instrumentteja. Aktiiviset ETF-rahastot ovat yleensä ne, jotka eivät sijoita suoraan osakkeisiin, vaan esimerkiksi kiinteistöihin tai raaka-aineisiin.

Fyysiset ja synteettiset ETF-rahastot

Indeksiosuusrahastoa, joka sijoittaa samoihin osakkeisiin kuin vertailuindeksi, kutsutaan fyysiseksi ETF-rahastoiksi. Fyysinen ETF sijoittaa siis samalla tavalla kuin indeksirahasto.

Esimerkki: ETF:n arvo on 100 miljoonaa, ja se sijoittaa USA:n indeksiin. Jos amazon.com:in osuus USA:n indeksistä on 3%, myös ETF:stä 3%, eli 3 miljoonaa, on sijoitettu amazon.com:iin. Eezy.

Fyysisten ETF-rahastojen lisäksi löytyy synteettisiä ETF-rahastoja, jotka kyllä pyrkivät indeksin tuottoon, mutta toteuttavat sen hieman eri tavalla. Synteettiset ETF-rahastot eivät sijoita indeksin mukaisesti osakkeisiin (ainakaan täysin), vaan johdannaiseen, joka lupaa indeksin tuottoa. Johdannainen on sijoitusinstrumentti, jonka arvo perustuu esimerkiksi indeksin arvoon. Ne tarvitsevatkin ihan erillisen postauksen!

Sekä fyysiset, että synteettiset ETF-rahastot pyrkivät tarjoamaan samaa, indeksin mukaista tuottoa. Ero on siinä, että synteettinen ETF on monesti halvempi, koska johdannaissopimuksia on halvempi ylläpitää kuin osakkeita. Synteettisen ETF-rahaston huono puoli on se, että se koetaan korkeariskisemmäksi ja sen sisältö usein epäselväksi.

Tuotto-osuudelliset ja kasvuosuudelliset ETF-rahastot

Viimeiseksi (bear with me), ETF-rahastot voi vielä jakaa tuotto-osuudellisiin ja kasvuosuudellisiin.

Tuotto-osuudellinen ETF maksaa tuoton (esimerkiksi osingot) ulos rahasto-osuuksien omistajien tileille. Riippuen ETF:stä, tuotot jaetaan kuukausittain, kvartaaleittain, puolivuosittain tai vuosittain. Suomessa tuotto-osuuksista maksetaan pääomatuloveroa.

Kasvuosuudellinen ETF sijoittaa tuoton takaisin rahaston omistamiin osakkeisiin, samalla tavalla kuin indeksirahastokin. Tällöin tuotoista ei tarvitse maksaa veroa, koska niitä ei kotiuteta.

Pitkäjänteiselle sijoittajalle kasvuosuudellinen ETF on suositeltava, koska sillä tuotot pääsevät kasvamaan korkoa korolle ilman verojarrua. Omasta mielestäni tämä on ihan no-brainer, sillä miksi antaisimme verottajan hidastaa pääomamme kasvamista.

No mihin ETF-rahastoon kannattaa sijoittaa?

Okei, koko tämän litanian jälkeen rakkautesi ETF-rahastoja kohtaan ei ehkä ole käsinkosketeltavaa. Ymmärrän. Mutta, ETF-rahastoja kuitenkin povataan oivaksi vaihtoehdoksi kuukausisäästäjälle. Vaikka niihin ei pääse aivan yhtä pienellä rahalla kiinni kuin indeksirahastoihin (minimikuukausisijoitus taitaa olla 50 €), kynnys on huomattavasti alhaisempi kuin suorissa osakeostoissa, joihin kaupankäyntikulujen takia ei kannata sijoittaa kerralla vähempää kuin 500 €.

Kuten kaikissa sijoitusinstrumenteissa, ETF:ää valitessaan kannattaa ottaa kulut huomioon. Tällä hetkellä ei ole olemassa täysin kuluttomia ETF-rahastoja. Luulisin tämän johtuvan juuri siitä, että ETF-rahastoilla käydään reaaliajassa kauppaa pörssissä, toisin kuin täysin kuluttomilla indeksirahastoilla.

ETF-rahastojen vertailu ja valitseminen on laajan valikoimansa vuoksi työläämpää kuin vaikka indeksirahaston valkkaaminen. Nordnetin Martin Paasi on kuitenkin listannut blogissaan maailman parhaat ETF-rahastot, joten sitä selaamalla pääsee varmasti alkuun.

Ja vaikka et tältä istumalta lähtisikään sijoittamaan ETF-rahastoihin, niin onhan niihin hyvä tutustua sen name-droppailunkin kannalta.