Mimmi, miksi sä sijoitat?

17. jouluk.

Löysin vanhasta muistikirjastani aukeaman, jonka olin vaatimattomasti otsikoinut sanoin “UUSI ELÄMÄNI”. Otsikon alla seurasi päiväjärjestys, johon oli aikataulutettu kaikki visualisointiharjoituksista vatsalihasliikkeisiin.

Tämän kirjoittaminen nettiin tietenkin nolottaa. Mutta uskon, etten ole ainoa joka on epätoivoisessa tilassa tarttunut samaan, lohduttavaan ajatukseen; huomenna täydellinen elämäni alkaa, koska silloin teen kaikki nämä asiat mitä en koskaan tähän mennessä ole jaksanut tehdä.

Sillä sehän on totuus. Mä en jaksa meditoida. En joka päivä jaksa kirjoittaa ylös kolmea asiaa, josta olen kiitollinen enkä aloittaa aamujani aurinkotervehdyksillä. En jaksa lausua unelmiani ääneen enkä kehua omaa peilikuvaani. En jaksa pysyä vegaanisessa ruokavaliossa enkä kastella kasvejani tarpeeksi usein.

Mutta.

Mä jaksan sijoittaa. Ainakin mä jaksan sijoittaa.

Joka kuukausi siirrän rahaa arvo-osuustililleni. Kuukausi kuukaudelta, vuosi vuodelta, salkkuni kasvaa ja sijoitukseni kantaa hedelmää. Se rakentaa perustaa tulevaisuudelleni, se antaa turvaa, kontrollin tunnetta, se voimaannuttaa. Se tuntuu hyvältä.

Siksi mä sijoitan.

Sitäpaitsi, sijoittaminen on paljon helpompaa kuin mitkään yllä listaamani asiat. Riittää, että pyhittää elämästään yhden iltapäivän kuukausisäästösopimuksen solmimiseen, jonka jälkeen hommat etenee automaattisesti aina ikuisuuteen. Se sopii tällaiselle laiskalle mimmille erinomaisesti.

Don’t get me wrong. Visualisointiharjoitukset ovat varmasti voimaannuttavia. Mutta tämähän on sijoitusblogi, herran tähden.