Let there be cryptos! – Kryptovaluuttojen myytit auki

Kaupallinen yhteistyö: Northcrypto

Let there be cryptos! -postaussarjassa Jasmine Singh pureutuu kryptovaluuttojen maailmaan myyttejä ratkoen ja tietoa jakaen yhteistyössä suomalaisen kryptovaluuttojen välityspalvelu Northcrypton kanssa. Sarjan ensimmäisessä osassa murretaan myyttejä.

KUVA: Veera Kesänen

Myytti 1 – Hämärähommat rahoitetaan kryptoilla 

Usein kuulee, että kryptovaluuttoja käytetään hämärähommiin. Tästä saattaa syntyä väärä mielikuva siitä, että kryptoissa itsessään olisi jotain hämärää. (Hämärähommilla tarkoitan kaikkea laitonta toimintaa, kuten rahanpesua, ase-, huume- ja ihmiskauppaa.) 

On totta, että kryptovaluuttoja käytetään hämärähommiin. Mutta niin käytetään myös euroja, dollareita, jenejä ja muita fiat-valuuttoja, jotka valtiot ovat jo kauan sitten rahaksi määritelleet. 

Kryptovaluuttojen rooli hämärähommissa on liioiteltu. Forbesin mukaan kryptovaluuttojen käyttö rikollisessa toiminnassa putosi 0,34 prosenttiin (10,0 miljardia dollaria) vuonna 2020. Perinteisissä valuutoissa rikolliseen toimintaan käytetään noin 2-5 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta (1,6-4,0 triljoona dollaria). Kryptovaluuttojen käyttö hämärähommissa on minimaalista perinteisiin valuuttoihin verrattuna. 

Monet kryptovaluuttojen kauppapaikat, kuten Northcrypto, vaativat asiakkaan tuntemista, eli KYC:in (Know Your Customer). KYC:in avulla kauppapaikat ja muut toimijat tunnistavat ja tuntevat asiakkaansa asiakkaan tietoja systemaattisesti dokumentoiden. Näin pyritään varmistamaan, että asiakas ei käytä palveluntarjoajan alustaa rikolliseen toimintaan. 

Myytti 2 – Kryptovaluutta on sähkösyöppö 

Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen sähkönkulutusta on kritisoitu laajalti, sillä ne käyttävät suuren määrän sähköä. On uutisoitu, että Bitcoinin louhinta ja verkon ylläpito kuluttavat lähes yhtä paljon tai jopa enemmän sähköä kuin useat valtiot.

Kuten aiemmassa kirjoituksessani mainitsen, voidaan kryptovaluuttoja hankkia kahdella tavalla: ostamalla tai louhimalla. Louhimisella tarkoitetaan tietokoneen laskentatehon käyttöä matemaattisten laskutoimituksien ratkaisuun. Vastineeksi tekemästään työstä louhija saa kryptovaluuttaa. Kryptovaluuttojen louhiminen ja verkon ylläpitäminen, eli transaktioiden vahvistaminen, vaativat energiaa.

Yli 70 prosenttia louhijoista käyttää uusiutuvia energialähteitä jossain kohtaa louhimisprosessia. Monet louhijat ovat siirtyneet louhimaan maihin, joissa sähkön hinta on edullista ja tuotanto tehokasta. Esimerkiksi Kiinan Sichuanin maakunnassa tuotetaan paljon ylimääräistä energiaa vesivoimaloissa. Vesivoiman käyttö louhinnassa kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin monet muut energiantuotannon muodot. 

Kokonaisuudessaan 39 prosenttia Bitcoinin louhimiseen käytettävästä energiasta on johdettu uusiutuvista energialähteistä, kuten vesivoimasta, aurinko- ja tuulienergiasta.

Entä perinteinen valuutta? Voimme verrata Bitcoinia, eli digitaalista valuuttaa, perinteisiin valuuttoihin, fyysisiin seteleihin ja kolikoihin. Seteleillä ja kolikoilla on elinkaari, joka on pituudeltaan joitain kuukausia tai vuosia. Ennen pitkää setelin ja kolikon elämä tulee tiensä päähän, jolloin ne tuhotaan.

Samanaikaisesti liikkeelle lasketaan uutta, suoraan painotalosta tullutta fyysistä rahaa. Prosessiin tarvitaan paljon raaka-aineita, kuten puuvillaa, pellavaa, erilaisia metalleja, mustetta ja vettä. Lisäksi perinteisten valuuttojen liikkeelle laitto vaatii paljon logistisia toimia niin kuljetuksen kuin jakamisenkin saralla.

Digitaaliset kryptovaluutat taas tarvitsevat energiaa, mutta eivät erityisiä raaka-aineita. Niiden liikkeelle laittaminen vaatii vain sen, että pitää oman kryptolompakkonsa tallessa. Kryptovaluuttoja voi kuljettaa ja lähettää ympäri maailman ilman mitään fyysisiä toimia.

Myytti 3 – Bitcoin on arvoton, hidas ja kömpelö

Bitcoinia ei turhaan kutsuta digitaaliseksi kullaksi. Se on ollut viime vuosikymmenen paras sijoitus, eikä sen tahti näytä hidastuvan tulevaisuudessakaan. Monet suursijoittajat, kuten Michael Saylor, Ray Dalio, Michael Novogratz ja vastikään myös Elon Musk, ovat julkisesti ilmaisseet uskovansa Bitcoiniin ja sen tulevaisuuteen. 

Bitcoinin arvo perustuu kysyntään ja tarjontaan. Arvoon vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan lisäksi myös monet muut asiat, kuten käytettävyys, määrällinen niukkuus ja kuljetettavuus. Bitcoinia on olemassa vain 21 miljoonaa kappaletta, eikä tätä määrä aiota kasvattaa. Bitcoinin arvoa ei voida näin ollen muuttaa tai heikentää laskemalla lisää Bitcoineja liikkeelle. 

Perinteisessä fiat-taloudessa rahaa voidaan laskea liikkeelle lisää, mikä johtaa rahan arvon laskuun, eli inflaatioon. Esimerkkinä inflaatiosta on vuosittaisen ostovoiman heikkeneminen palkankorotusten rinnalla.

Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen käytettävyys paranee jatkuvasti. Tätä edesauttavat erilaiset palvelut, jotka mahdollistavat kryptovaluuttojen jokapäiväisen käytön esimerkiksi kahvin ja muiden hyödykkeiden ja palveluiden ostamisessa. 

Bitcoinilla ja muilla kryptovaluutoilla maksaminen on itse asiassa paljon nopeampaa kuin perinteisillä valuutoilla maksaminen, vaikka perinteisellä maksukortilla maksaminen on asiakkaalle helppoa ja veloitus näkyy välittömästi maksajan omassa nettipankissa.

Todellisuus ei ole ihan niin suoraviivainen – ja seuraavaksi kerron, miksi.

Kun ostat kahvia pankkikortillasi, voit nähdä veloituksen menneen tililtäsi. Kahvista maksettu raha ei kuitenkaan siirry tililtäsi suoraan kahvilan tilille. Pankki ja kahvila ottavat tietoisesti luottoriskin: kahvista maksettu raha näkyy kahvilan tilillä vasta, kun maksupääte on lähettänyt transaktion pankille, joka vahvistaa maksun. Pankki siirtää kahvista maksetun summan kahvilalle muutaman pankkipäivän kuluessa (kansainvälisissä transaktioissa maksun perillepääsy voi kestää jopa viikon!).

Käteiselläkin maksaminen on todellisuudessa melko hidasta. Käteismaksulla maksetuista ostoksista kahvila saa rahat tilillensä vasta, kun kassakoneesta viedään rahat pankille ja pankki tilittää nämä rahat kahvilan pankkitilille.

Jos maksamisen hoitaa Bitcoinilla tai muilla kryptovaluutoilla, maksaminen ei vaadi kaupanteon kummaltakaan osapuolelta suurta luottoriskinottoa, sillä transaktiot selvitetään turvallisesti noin 10 minuutin ja tunnin välillä. 

Näin ollen Bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen arvottomuus, hitaus ja kömpelyys ovat myyttejä. Bitcoinilla on inflaation vastaisia ominaisuuksia, sillä sen tarjontaa on rajattu, se on nopeampi kuin perinteiset valuutat maksun suorittamisessa ja sen käyttö voi olla yhtä helppoa kuin uuden sovelluksen lataaminen puhelimelle.

Myyttejä myyttien perään

Kryptovaluutoista ja Bitcoinista liikkuu paljon erilaisia myyttejä ja väärinymmärryksiä. Näitä myyttejä kannattaa verrata perinteisen rahatalouden haasteisiin – harva muistaa pohtia, että myös euron kolikoiden tekeminen maksaa ja ennen kaikkea saastuttaa. 

Olemme vääjäämättä siirtymässä aiempaa digitaalisempaan aikaan, samat vanhat perinteiset tavat enää toimi. Kryptovaluutat ovat kerta toisensa jälkeen todistaneet sen, että ne ovat tulleet tänne jäädäkseen. Let there be cryptos!

Huomaathan, että sijoittamiseen liittyy aina riski sijoitetun varallisuuden menettämisestä. Emme koskaan anna sijoitusneuvoja. Sijoita aina oman riskinsietokykysi mukaan.

Kryptovaluuttoja voit ostaa helposti ja turvallisesti kotimaisesta Northcrypto.com -palvelusta. Northcrypto on Suomen Finanssivalvonnan reguloima virallinen toimija ja palvelun tarkoituksena on tuoda kryptovaluuttojen ostaminen kaikkien saataville tekemällä ostamisesta helppoa ja yksinkertaista.