Kun ymmärrät taloustiedettä, ymmärrät maailmaa

Mimmit sijoittaa -median uusi kirjoittaja Milla Inkeroinen on taloustieteilijä, jolle taloustiede ei ole aina näyttäytynyt maailmaa selittävänä tieteenä. 

KUVA: Hanna Tikander

Varmasti jokainen tähän blogiin päätynyt on joskus lukenut uutisia, joissa on ekonomistien, eli taloustieteilijöiden, näkemyksiä milloin mihinkin ajankohtaiseen asiaan. He varoittavat jonkin ilmiön haitallisuudesta ja kommentoivat uusimpia talouspoliittisia linjauksia. He saattavat esiintyä omana itsenään tai edustaa työnantajaansa – esimerkiksi pankkia, keskuspankkia tai tutkimuslaitosta. 

Näiden juttujen tarkoitus on antaa lukijalle enemmän keinoja ymmärtää maailmaa ympärillään ja tarjota uusia näkökulmia ajankohtaisiin aiheisiin. Siitä huolimatta ne tuntuvat usein melko vaikeilta ymmärtää. Voi tuntua, että lehden sivuilla rahasta ja politiikasta puhuva henkilö on jollain tavalla fiksumpi kuin itse. 

Olen myös itse joskus miettinyt, etten ole yhtä fiksu kuin sujuvasti asiantuntijakieltä käyttävät talouden asiantuntijat. Tämä ajatustapa kuitenkin unohtui, kun aloin opiskelemaan taloustiedettä neljä vuotta sitten ja käsitin, että vaikealta kuulostavat kokonaisuudet ovat kenen tahansa ymmärrettävissä. Ne vain pitää selittää auki.

Yksinkertaistaminen on osa taloustiedettä

Ajattelen, että taloustiede on kuin yrittäisi hahmottaa järvenpohjaa veden läpi: kalaparven näkee, mutta pohjan yksityiskohdat jäävät arvailujen varaan. 

Taloustieteessä maailmaa mallinnetaan erilaisten kuvaajien ja kaavojen kautta, mutta koska mikään ei ole oikeasti niin yksinkertaista, että ilmiön kaikki puolet saisi mahtumaan X- ja Y-akselien avulla piirrettyyn kuvaajaan, yksinkertaistukset ovat välttämättömiä. 

Yksi tunnetuimmista ja useimmin käytetyistä yksinkertaistuksista on termi ceteris paribus, joka on latinaa ja voisi olla vapaasti suomennettuna ”mikään muu ei muutu”. Tätä lausahdusta viljellään ahkerasti niissä yhteyksissä, kun on tutkittu asioiden yhteyttä toisiinsa ja halutaan huomauttaa, että tutkimuksen tulokset eivät välttämättä ole paikkaansa pitäviä, jos jokin kolmas asia muuttuu. 

Eli oikeassa elämässä, jossa kaikki muuttuu alati, väitetty ei välttämättä pädekään. 

Mielestäni tämä on hyvä esimerkki siitä, miten yksinkertaistamalla saadaan rakennettua teorioita, mutta samaan aikaan joudutaan tinkimään niiden yksityiskohtaisuudesta. Hahmotetaan kalaparvi, mutta ei pystytä näkemään, että järven pohjassa kalaparvea vaani hai. 

Rohkeasti osana yhteiskunnallista keskustelua

Väitteeni, että taloustieteen avulla voi ymmärtää maailmaa, on kieltämättä rohkea. Eikö maailma ole aika laaja alue hahmotettavaksi? On toki. Samalla kun asioiden yksinkertaistamista voidaan pitää jossain mielessä taloustieteen heikkoutena, on se samaan aikaan vahvuus; se nimittäin antaa mahdollisuuden tutkia lähes mitä vain.

Taloustieteen sovellusaloja on loputtomasti ja ne ulottuvat pitkälle taloudellisen maailman ulkopuolelle. Kysymys ei ole vain kysynnästä ja tarjonnasta, osakkeista, koroista tai hinnoista. Kysymys voi olla myös sukupuolten välisestä tasa-arvosta, köyhyydestä, rakenteellisesta rasismista, koulutuksesta, rikollisuudesta, ihmisen päätöksenteosta tai poliittisten päätösten vaikutusten seuraamisesta.

Vaikka alun perin päädyin lukemaan taloustiedettä useamman sattuman kautta, olen löytänyt mielenkiinnon ja intohimon sitä kohtaan juuri sen monipuolisuudesta. Mielestäni on upeaa ja motivoivaa osata jotain, jota voin soveltaa oman talouden suunnittelun lisäksi uskomattoman monessa arkipäivän tilanteessa: kaupassa käydessä, uutisia lukiessa, valintoja tehdessä ja jopa treffeillä. 

Oma tarinani yliopisto-opintojen aloittamisesta ja pääaineen valinnasta saattaa myös olla jollekulle tarvittu muistutus siitä, että me talousihmiset olemme ihan tavallisia ihmisiä: valitsin taloustieteen, koska ensimmäisenä opiskeluvuotenani kauppakorkeakoulussa vihasin kaikkia aineita. 

Ratkaiseva hetki oli, kun pääainetta valitessani eräs opiskelukaverini totesi: valitse taloustiede, vihasit sitä vähiten. 

Niin minusta tuli taloustieteilijä. Ja nykyään taloustiede onkin yksi merkittävimmistä intohimoistani.

Tänä keväänä tulen kirjoittamaan taloustieteen tärkeimmistä termeistä, raha- ja finanssipolitiikan eroista, korkotason vaikutuksia yksilön elämään ja vaikka mistä muusta. Blogitekstieni ydintarkoitus on auttaa ihmisiä ymmärtämään talousuutisia paremmin ja osallistumaan yhteiskunnallisiin keskusteluihin rohkeammin. Uskon nimittäin siihen, että jokainen meistä ansaitsee ymmärtää, mitä maailmassa tapahtuu!