Kaikki mitä sinun pitää tietää uudesta osakesäästötilistä
Kaupallinen yhteistyö: Nordea
Mitä piensijoittajien kannalta merkittävää tapahtui maaliskuussa 2019? Kyllä, Mimmit sijoittaa Oy perustettiin, mutta nyt en tarkoita sitä (höhö).
Maaliskuussa 2019 eduskunta hyväksyi lain uudenlaisesta sijoitustilistä nimeltä osakesäästötili. Käydään tässä postauksessa läpi mistä osakesäästötilissä on kyse, ja miten se vaikuttaa meihin piensijoittajiin.
Mikä ihmeen osakesäästötili?
Okei, tämän tiedämme: osakesäästötili on piensijoittajille (eli juuri sinulle) suunnattu tili, jonka voi avata pankissa tai sijoituspankissa, ja jolle voit ostaa osakkeita (SHOCKER).
Avatulle osakesäästötilille voi siirtää vain rahaa, eli ei esimerkiksi jo omistuksessa olevia osakkeita. Rahalla voi ostaa osakkeita kaikista pörsseistä, niin Helsingin pörssistä, First North -listalta kuin ulkomaisista pörsseistä. Osakesäästötilille ei voi ostaa rahastoja tai ETF:iä.
Nyt saatat miettiä, että miten tämä homma eroaa tavallisesta arvo-osuustilistä (paitsi näine outoine sääntöineen).
Suurin osakesäästötilin ja arvo-osuustilin ero on verotuksessa: osakesäästötilin sisällä muodostuvat myyntivoitot ja maksetut osingot saa sijoittaa uudestaan pörssiin verovapaasti (I know, kuulostaa laittomalta, mutta on täysin laillista, lupaan), kunhan pidät rahat osakesäästötilin sisällä. Verot maksetaan vasta kun rahat nostetaan osakesäästöililtä pois.
Eroon verojarrusta
Kuten olen aikaisemmin maininnut, olen itse pitkäjänteinen ja kustannustehokas sijoittaja (lue: laiska mimmi). Tästä syystä rahastot ovat aina tuntuneet itselleni sopivalta sijoitusmuodolta.
Rahastojen avulla salkku pysyy freesinä yli vuosikymmenien (kun indeksi päivittyy tai salkunhoitaja tekee muutoksia rahaston omistuksiin), ja osingot sijoitetaan automaattisesti uudestaan rahastoon, jolloin maksan niistä veroa vasta, kun myyn koko roskan pois.
Kun osakesäästötilin laki hyväksyttiin, aloin ensimmäistä kertaa kallistua myös osakepoiminnan puoleen, sillä tilin avulla pitkäjänteinen sijoittaja saa samat verohyödyt kuin mitä rahastoilla on aikaisemmin ollut. Kuulostaako sekavalta? I got your back.
Näin osakesäästötilin verotus eroaa tavallisen arvo-osuustilin verotuksesta:
Osingot PRE-osakesäästötili
Ostat arvo-osuustilille pörssiyhtiön osakkeita. Kun osakkeille maksetaan osinkoa, ne maksetaan arvo-osuustilille nettona (eli ennakonpidätyksen jälkeen). Osingoista 15 % on verovapaata ja 85 % verotettavaa tuloa, joten osinkojen ennakonpidätys on 0,85 (verotettava osuus) x 30 (pääomavero) = 25,5 prosenttia.
Aikaisemmin osakesijoittaja maksoi siis osingoista ennakonpidätystä riippumatta siitä, sijoittiko hän rahat heti takaisin pörssiin. Ja niin maksaa edelleen, jos hän omistaa osakkeet tavallisella arvo-osuustilillä.
Osingot POST-osakesäästötili
Ostat pörssiyhtiön osakkeen uudelle osakesäästötilille. Kun on osingonmaksun aika, se maksetaan osakesäästötilille täysmittaisena. Niin kauan kun et nosta rahoja pois osakesäästötililtä, sinun ei tarvitse maksaa osingosta veroa.
Kun sijoitat osingon uudestaan pörssiin maksamatta osinkoveroa, saat enemmän rahaa tekemään duunia puolestasi ja kasvamaan korkoa korolle. Win!!
Kun nostat rahat osakesäästötililtä pois, maksat voitto-osuudesta 30% pääomaveroa. Veronmaksu siis lykkääntyy siihen hetkeen, kun nostat rahat omaan käyttöösi, ja tämä saattaa sijoitushorisontista riippuen olla useita kymmeniä vuosia. Tätä voi kutsua täysin korottomaksi “verovelaksi”.
Sellaisen sijoittajan kannalta, joka ei nosta osinkoja pörssissä pois ja käytä niitä turhuuksiin, verovelka on pitkällä aikavälillä mahtava juttu.
Myynnit PRE-osakesäästötili
Ostat sijoitussalkkuun yhtiön X osakkeen. Vuoden päästä päätät, että haluat yhtiön X sijaan omistaa yhtiön Y osakkeita. Myyt X:n osakkeet, ja maksat voitosta 30% pääomaveroa. Ostat yhtiön Y osakkeita niillä rahoilla, mitä jää jäljelle.
Aikaisemmin osakesijoittaja maksoi siis jokaisen myynnin tuotoista verot, vaikka sijoittikin rahat heti takaisin pörssiin.
Myynnit POST-osakesäästötili
Osakesäästötilin sisällä voit käydä kauppaa niin paljon kuin sielu sietää maksamatta voitosta veroa. Tämä on hienoa esimerkiksi treidaavalle opiskelijalle, koska osakesäästötilin myynnit eivät vaikuta opintotukiin.
Toisaalta tämä tarkoittaa myös sitä, ettei myyntitappioita voi vähentää verotuksessa. Mahdolliset tappiot voi vähentää vain, jos tili suljetaan (eli kaikki osakkeet osakesäästötilin sisällä myydään ja rahat nostetaan tililtä pois).
Veroa maksetaan siis vasta, kun rahaa nostetaan tililtä pois.
Esimerkki: olet tallettanut osakesäästötilille 5000€ ja ostanut sillä osakkeita, joiden arvo on noussut yhteensä 1000€. Osakesäästötilin arvo on nyt 6000€, josta pääoman arvo on 5000€ ja tuoton arvo 1000€.
Seuraavaksi myyt osakkeita 500€ edestä ja nostat rahan pois tililtä. Voitto-osuus (eli verotettava osuus) lasketaan nostohetkellä näin:
1000€ (tuoton arvo) / 6000€ (osakesäästötilin arvo) x 500€ (nostosumma) = 83 € (veronalainen osuus)
Veronalaisesta osuudesta maksat pääomatuloveroa 30% 30 000 euroon asti (83 x 0,3) eli yhteensä 25€.
Tärkeä muistaa osakesäästötilistä
Toisin kuin arvo-osuustilejä, osakesäästötilejä saa olla kerrallaan vain yksi.Osakesäästötilin voi siis avata vain yhteen pankkiin. Tästä pitää olla tarkkana, sillä kahdesta samanaikaisesta osakesäästötilistä verottaja sakottaa 10€/päivä lisäveroa.
Yhden tilin sääntö johtuu siitä, että osakesäästötilille saa tallettaa maksimissaan 50 000 euroa. Tilin arvo voi tuoton ja osinkojen myötä nousta yli tuon summan, mutta käteistä ei 50 000 euron jälkeen enää saa tallettaa tilille. Sen jälkeen osakkeita kannattaa ostaa tavalliselle arvo-osuustilille.
Pitääkö kaikkien sijoittajien nyt sitten avata tällainen? Ei pidä. Jos osakesäästötili ei kutittele sieluasi, voit jatkaa sijoittamista aivan kuten ennenkin. Jos taas haluat kokeilla olisiko tästä sinulle hyötyä, voit avata osakesäästötilin tavallisen arvo-osuustilisi rinnalle.
Entä ne muut kulut?
Vaikka osakesäästötilin myötä välttyy verojen maksamiselta heti myynnin yhteydessä, on osakekaupoilla hyvä pitää mielessä myös välityspalkkiot.
Olen itse ajatellut, että kuukausisäästäminen suoriin osakkeisiin ei olisi opiskelijabudjetilla kannattavaa välityspalkkioiden takia. No, nykyään tiedän tämän riippuvan täysin osakevälittäjästä.
Nopea välityspalkkiovertailu näyttää, että pienelle sijoittajalle Nordea on suoria osakkeita ostettaessa edullisin valinta – Nordeassa kaikilla osakekaupoilla on 1% hintakatto!
Hajauta, hajauta, hajauta
Tämä tarkoittaa, että vaikka ostaisin jonkun yrityksen osakkeita satasella, maksaisin kaupasta vain euron, joka ei todellakaan tunnu kohtuuttomalta. Matalat välityspalkkiot mahdollistavat myös kattavan hajautuksen:
Toimialahajauttaminen: nyrkkisäännön mukaan osakesalkusta pitäisi löytyä yli 10 yhtiön osakkeita. Nyt en tarvitsekaan hajautettuun osakesalkkuun kymppitonnia, vaan pääsen paljon pienemmillä pennosilla liikkeelle.
Maantieteellinen hajauttaminen: Nordealla on kerran kuussa osakesäästöpäivä, jolloin kaupankäyntikulut ovat yhdessä vaihtuvassa pörssissä 1€ per kauppa!
Ajallinen hajauttaminen: osakesäästöpäivä ja muutenkin matalat välityspalkkiot mahdollistavat kuukausisäästämisen osakkeisiin. Kun osakkeita tankkaa vähän joka kuukausi, tulee niitä hankittua niin ylä- kuin alamäissä, eikä minun tarvitse kantaa huolta siitä, onko juuri nyt hyvä aika ostaa osakkeita.
Osakesäästötilin myötä verot ja palkkiot ovat kurissa; check ja check. Seuraavaksi pitää pähkäillä, mitä osakkeita poimia tilille! Onko täällä muita mimmejä, jotka aikovat avata osakesäästötilin? Kiinnostaisiko teitä postaukset, joissa kurkataan Helsingin pörssin eri yhtiöihin?