Itsekkyys ja raha – toimiva kombo

Ero itsessäänkin on usein jo tarpeeksi raskas eikä taloudellinen takaisku tunnelmaa kevennä, kirjoittaa Laura Linkoneva blogissaan.

Kuva: Veera Kesänen.

Lueskelin aamukahvin lomassa postilaatikkoon kolahtanutta Yhteishyvää ja säästämisestä kertovassa artikkelissa silmiin pisti lause ”säästämme myös yhdessä mieheni ASP-tilille, jotta voisimme joskus ostaa oman asunnon.”

Toivon, että lainauksessa on käytetty toimittajan vapautta ja oikea lause on ”säästämme mieheni kanssa myös ASP-tileille..”.

Säästäminen on fiksua ja ajatus omasta ensiasunnosta kullan kanssa järkevä ja suloinen, mutta tarkan markan pirkkona – ja skeptisesti maailman tappiin kestäviin rakkaussuhteisiin suhtautuvana – ajatus vain toisen nimissä olevasta tilistä kauhistuttaa.

Toki voi olla tilanne, että ASP-tilin minimisumman (50 euroa kuussa), säästäminen voi tehdä tiukkaa yksin, mutta toisen nimiin säästämistä kannattaa punnita erityisen tarkkaan. 

Tilinhaltija on varojen haltija – älä säästä toisen puolesta

Lain mukaan tilinhaltija on varojen haltija. Eron sattuessa ASP-tilillä olevat varat kuuluvat tilinomistajalle, eli jos haaveet yhteisestä ensiasunnosta murskautuvat, vaivalla säästetyt varat voivat kadota kuin tuhka tuuleen. 

Ero itsessäänkin on usein jo tarpeeksi raskas eikä taloudellinen takaisku tunnelmaa kevennä.

Osakesijoittaminen yhteisenä harrastuksena on jännittävä ja mielenkiintoinen, osakkeita on hauska valita yhdessä ja tavoitteellinen tekeminen kantaa usein hedelmää myös yhteistä tulevaisuutta silmällä pitäen. 

Vaikka kuluja saa usein alemmas ostamalla isommassa köntässä enemmän osakkeita, olen taas party pooper ja muistutan, että niin ASP- kuin osakesijoittaminenkin tulee tehdä jokaisen säästäjän omissa nimissä.

Toinen kiikkutuoli saattaa jäädä tyhjäksi jo kauan ennen eläkeikää

Olen kasvanut perheessä, jossa vanhempani ovat olleet yhdessä teini-ikäisestä asti. Heidän varansa ovat olleet yhteisiä ja tilit vähän miten sattuu, vain toisen nimissä.

Mutta vanhakin koirapariskunta oppii uusia temppuja ja ymmärtää, että elämä ei mene aina niin kuin on suunniteltu. Toinen kiikkutuoli saattaa olla tyhjä jo kauan ennen eläkeikää.

Ennenaikaisen kuoleman kohdatessa – jos mitään ei ole suunniteltu – saattaa käydä niin, että kuolleen tilit, jolla on pariskunnan yhteiset varat, jäädytetään perunkirjoitukseen saakka. 

Leskeksi jääneellä ei ole mitään pääsyä niille tileille, joita ennen on käytetty yhteisten asioiden hoitoon. Niinkin arkinen asia kuin ruokakaupassa käynti voi olla mahdotonta. 

Tämä pelko johti siihen, että vanhemmillani on nykyisin omat tilit, vaikka edelleen varoja käytetään yhteisesti.

Jokainen parisuhde on erilainen ja on ihmisten itsensä päätettävissä, missä suhteessa kuluja jakaa. Mielestäni tärkeää on esimerkiksi tapaturmien varalta se, että kaikilla on edes jonkinlainen hätävaratili omissa nimissään. Testamentit ja avioehdot ovat vain järkevää taloudenpitoa, eivät osoituksia epäluottamuksesta. 

Käytännössä yhteisten asioiden hoidon voi helpoimmin järjestää avaamalla yhteinen, molempien nimissä oleva taloustili, jonne kumpikin siirtää sovitun summan joka kuukausi. 

Raha ja rakkaus – älä valitse niistä vain toista

Raha on yksi niistä asioista, jotka aiheuttavat edelleen eniten kitkaa ihmissuhteissa. Jos perheessä ei ole puhuttu rahasta, saattaa rahan ja sen käytön puheeksi ottaminen olla vaikeaa. 

Varsinkin, jos omassa taloudenpidossa on hankaluuksia, jäävät laskut usein rästiin, velkaa kertyy eikä mitään jää säästöön. 

Jos parisuhteen toinen puolisko on onnistunut säästämään omaisuutta ja on tarkka rahan suhteen, voi talouksien yhteensovittaminen olla hankalaa. Tästä syystä olisi tärkeää puhua rahasta reilusti jo ennen kuin laittaa hynttyyt yhteen.

Uusi parisuhde on jännittävää ja kutkuttavaa aikaa ja varsinkin alkuun tekisi mieli ennemmin haaveilla kuin järkeillä. 

Alkuhuuman pyörteissä rahasta puhuminen voi tuntua tunnelman tappamiselta. Tosiasiassa tunnelman tappaa ennen pitkää varmasti myös se, että toinen on piilotellut pikavippi- tai pelivelkojaan tai vaihtoehtoisesti se, että toinen on kerryttänyt omaa omaisuuttaan toiselta salaa samalla, kun kumppani on maksanut omista pienistä tuloistaan leijonanosan yhteisistä kuluista. 

Joku fiksu sanoi joskus, että kaikki maailman ongelmat ovat kommunikaatio-ongelmia. Se pätee myös tässä.

Itse olen ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa olen toivottavasti lähiaikoina muuttamassa puolisoni kanssa saman katon alle. ASP-tili on liekeissä, molemmilla on asuntojen hakuvahdit päällä ja viimeisenä hidasteena yhteisen kodin hankinnalle on sopivan talon löytyminen. 

Tämä uusi elämäntilanne tarkoittaa sitä, että rahakeskusteluja on jo käyty, mutta sitä on luvassa myös rutkasti lisää. Ja se on ihanaa! Mitään ihmissuhdetta ei kannata aloittaa piilottamalla luurankoja vain syvemmälle kaappiin, ne valahtavat sieltä ennemmin tai myöhemmin kyllä syliin.

Varojen ei tarvitse olla sataprosenttisesti yhteisiä tai omia

Monelle perheelle raha on erilaisista syistä tabu, joten olisi tärkeää normalisoida rahapuhetta peruskoulusta asti. Niin vähävaraisuuden kuin varakkuudenkin yllä leijuva hiljaisuuden verho pitäisi saada nostettua. 

Kotona tulisi puhua kumppanin kanssa suoraan varoista, mutta myös veloista, kulutustottumuksista ja siitä, miten haluaa esimerkiksi rahakasvatusta omalle mahdolliselle jälkikasvulle siirtää.

Parisuhde voi paremmin, kun hoitaa yhteisen talouden järkevästi ja tasapuolisesti. Kun lompakkoa asuttaa setelitukon sijaan Matti, pitää uskaltaa kieltäytyä menoista tai ehdottaa ilmaista tekemistä. Pikavipillä talouden paikkaaminen häpeän tai fomon takia ei kannata.

Itseäni helpottaa se, että hoitaa nätisti oman osuuden yhteisistä menoista, mutta jäljelle jääneet varat saa käyttää myös löperösti vähän hölmöihin ostoksiin ja hemmotteluihin – ilman morkkiksia.

Kaikkien varojen ei siis tarvitse olla vain sataprosenttisesti yhteisiä tai omia, erilaiset hybridimallit toimivat usein erinomaisesti. 

Teki miten teki, tärkeintä kuitenkin on avoimuus ja keskusteluyhteys vaikeidenkin asioiden keskellä ja se, ettei anna rakkauden sokaista. 

Tilastojen valossa talouksien eriyttäminen helpottaa suurella todennäköisyydellä elämää, sillä lähes puolet ikuisiksi tarkoitetuista avioliitoista päätyy eroon.