Euroalueen tärkeimmät korot – Faktat tiskiin!

Oletko koskaan miettinyt, mikä on ohjauskorko, Euribor tai marginaali? Taloustieteilijä Milla Inkeroinen johdattelee meidät korkojen maailmaan. Tämän jutun luettuasi pysyt mukana vauhdikkaassa korkokeskustelussa.

KUVA: Veera Kesänen

Olen viettänyt viime kuukausina uskomattoman paljon aikaa korkoja miettien. Teimme juuri kumppanini kanssa elämäni ensimmäiset asuntokaupat ja pankkeja kilpailuttaessamme korkoihin liittyvät asiat muodostuivat lopulta meille kynnyskysymyksiksi. Olenkin monesti toivonut kristallipalloa korkojen ennustamiseen, enkä vähiten siksi, että kohta meillä on oma lehmä ojassa.  

Korkojen pähkäily osaa todellakin olla vaikeaa ja turhauttavaa. Tietoa ja mielipiteitä on paljon ja niiden keskellä saattaa olla vaikea päättää, mihin luottaa. 

Yhtäällä kehotetaan ottamaan lainaa, koska korot ovat alhaalla, eli laina on halpaa. Toisaalla taas ennustetaan suunnilleen maailmanloppua – sillä senhän korkojen nousu aiheuttaisi, eikö?

Kaikki asiantuntijat tulevat tuskin koskaan olemaan keskenään samaa mieltä korkojen kehityksestä. Sen takia jokaisen meistä onkin tärkeää tietää keskeisimmät faktat koroista. Näin pystymme suodattamaan hatarat mielipiteet varteenotettavien ennusteiden joukosta. Näin korkokeskustelun seuraamisesta tulee huomattavasti mukavampaa! 

Käydään yhdessä läpi euroalueen korkojen neljä keskeistä faktaa.

Fakta 1 - Korko on rahan hinta

Peruutetaan aluksi hieman taaksepäin. Mikä korko ylipäänsä on? Useimmiten käytetty koron määritelmä on yksinkertainen: korko on rahan hinta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rahan lainan ottaja joutuu maksamaan lainastaan takaisin enemmän kuin vain lainatun summan. Jos esimerkiksi lainaisin tänään 100 euroa vuodeksi ja korko olisi viisi prosenttia, maksaisin vuoden päästä takaisin 105 euroa. Maksan siis viisi euroa siitä, että saan käyttää 100 euroa nyt heti. Samalla lainanantaja tienaa viisi euroa.

Fakta 2 - Ohjauskorko on tehokas poliittinen työkalu

Ohjauskorko ei ole rahan hinta tavallisille ihmisille, vaan pankeille. Ohjauskorko on hinta, millä pankit saavat lainata rahaa keskuspankilta. 

Ohjauskorko on juuri se korko, jonka ennustamiseen olen toivonut kristallipalloa. Meillä euroalueella Euroopan keskuspankin (EKP) asettama ohjauskorko nimittäin antaa raamit kaikille muille alueen koroille ja vaikuttaa siten minunkin asuntolainaani. 

Vastaavasti muualla maailmassa alueiden omat keskuspankit ohjaavat taloutta omien ohjauskorkojensa avulla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ohjauskorosta päättää Federal Reserve (FED) ja Japanissa Bank of Japan (BOJ).

Nimensä mukaisesti ohjauskorko ohjaa markkinoita. Vaikka se pohjimmiltaan onkin vain rahan hinta pankeille, on se myös tehokas poliittinen työkalu. 

Keskuspankit tekevät päätökset ohjauskorosta aina alueensa taloudellisen ja poliittisen tilanteen mukaan. Jos taloudessa menee huonommin, voidaan ohjauskorkoa laskea, sillä rahan hinnan lasku lisää lainanottoa. 

Lainanottoon rohkaisemalla keskuspankki rohkaisee myös kulutusta ja investointeja. Ideana onkin, että kulutuksen kasvaessa myös työpaikkoja tulee lisää, sillä yrityksillä on enemmän asiakkaita.

Päinvastaisesti hyvinä taloudellisina aikoina ohjauskorkoa nostetaan. Näin kiihtynyttä talouskasvua hillitään ja vältetään talouden ylikuumeneminen. Koska ohjauskorkoa käytetään tasoittamaan talouden ylä- ja alamäkiä, voisin väittää, että se vaikuttaa meihin kaikkiin jollain tavalla. Arkielämässä vaikutuksia voi toki olla vaikea huomata, mutta taustalla ne ovat silti olemassa.

Tällä hetkellä EKP:n ohjauskorko on nollassa – rahan lainaaminen keskuspankilta on siis ilmaista. Tilanne on ollut tämä jo useita vuosia ja monet asiantuntijat odottavatkin korkojen nousuja viimeistään silloin, kun koronakriisistä on toivuttu. 

Alun perin ohjauskorkoa lähdettiin laskemaan vastauksena finanssikriisiin vuonna 2008, mutta sen jälkeen sitä ei ole nostettu kuin hetkellisesti. Aikana ennen finanssikriisiä oli aivan tavanomaista, että ohjauskorko on jossain kahden ja viiden prosentin välissä.

Bonusfakta: EKP:n ohjauskorko on oikealta nimeltään Eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden minimitarjouskorko. Pistä korvan taakse, jos vaikka joskus bileissä tarvitset käyttöösi nörtähtävää talousfaktaa!

Fakta 3 – Euribor on Euroopan oma viitekorko

Entä mikä se viitekorko on? Viitekorko on rahan hinta pankeille silloin, kun ne lainaavat rahaa toisilta pankeilta. 

Esimerkiksi Euribor on hinta, jonka suomalainen pankki maksaa lainatessaan rahaa saksalaiselta pankilta. Tai italialaiselta. Tai miltä tahansa muulta euroalueen pankilta. 

Viitekorkokaan ei siis ole rahan hinta tavallisille ihmisille, vaikka se toki onkin osa useita yksityishenkilöiden lainoja. Sana ”viitekorko” ei esiinny ainakaan oman kokemukseni mukaan kovin usein suomalaisessa talouskeskustelussa, vaan sen sijaan käytetään suoraan nimitystä Euribor. Tässä ei ole mitään väärää, sillä Euribor on meidän viitekorkomme euroalueella.  

Euriborien tasot päätetään suurten eurooppalaisten pankkien toimesta EMMI:n eli European Money Market Instituten järjestämässä Euribor -paneelissa. Paneelissa on tällä hetkellä mukana 18 pankkia. 

Meille eurooppalaisille on tärkeää tuntea kolme useimmiten käytettyä Euriboria: 3 kuukautta, 6 kuukautta ja 12 kuukautta. Nämä aikavälit tarkentavat kysymystä rahan hinnasta entisestään. Mikä on hinta, jos suomalainen pankki lainaa rahaa virolaiselta pankilta 3 kuukaudeksi? Entä 6 kuukaudeksi, tai 12 kuukaudeksi? 

Kolmen, kuuden ja kahdentoista kuukauden Euriborien lisäksi on olemassa muitakin Euriboreja, mutta ne eivät ole lainkaan yhtä tunnettuja tai käytettyjä. 

Hyvä nyrkkisääntö on, että lyhyemmän aikavälin viitekorko on yleensä halvempi kuin pidemmän aikavälin viitekorko. Rahan lainaaminen pankkien kesken lyhyemmäksi aikaa on siis halvempaa kuin saman rahan lainaaminen pidemmäksi aikaa. 

Euriborien kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että 3 kuukautta on yleensä edullisin, 6 kuukautta keskitasoa ja 12 kuukautta kallein. Tällä hetkellä tosin kaikki näistä kolmesta Euriborista ovat negatiivisia, eli käytännössä pankit jopa maksavat toisilleen siitä, että heiltä lainataan rahaa. 

Viitekorot pohjautuvat osittain ohjauskorkoon. Usein viitekorot nousevat, kun ohjauskorkoa nostetaan ja toisin päin. Ohjauskorko ohjaa myös viitekorkoja, ja vaikuttaa ihmisten elämään myös tätä kautta.

Fakta 4 – Marginaalit ovat pankille voittoa

Vihdoin ja viimein saavumme jäävuoren huipulle, eli tilanteeseen, kun yksityishenkilö hakee lainaa pankista! 

Pankin ja yksityishenkilön välisessä lainasopimuksessa lainan korko koostuu yleensä kahdesta osasta: viitekorosta ja marginaalista.

Viitekorko on tässä mukana siksi, että pankki haluaa varmistaa saavansa omansa takaisin. Pankit lainaavat toisiltaan rahaa aktiivisesti, ja se minun tai sinun lainana saama raha onkin suurella todennäköisyydellä peräisin jostain toisesta pankista. Pankin täytyy maksaa rahat korkojen kera sille toiselle pankille, josta raha on alun perin lainattu.

Jos minun tai sinun lainassa olisi hintana vain viitekorko, pankki ei tekisi sillä voittoa. Tällöin kaikki pankin asiakkaalta saama raha menisi pankin oman lainan maksamiseen. Koska pankit haluavat tehdä voittoa, on lainaan lisätty marginaali. Marginaali määräytyy asiakkaan maksukyvyn ja taloudellisen tilanteen mukaan ja on yksilöllinen kaikille asiakkaille.

Pro tip: Lainaneuvotteluja käydessä kannattaa uskaltaa neuvotella sekä marginaalista että viitekorosta. Usein muistetaan neuvotella omasta marginaalista, mutta viitekorosta neuvotteleminen saattaa unohtua. Pankit tarjoavat usein 12 kuukauden Euriboria automaattisesti, mutta asiakkaana saattaa päästä lopulta halvemmalla, jos onnistuu neuvottelemaan itselleen kolmen tai kuuden kuukauden Euriborin. Kysymällä et häviä mitään!

– – –

Huh, olipas kattava tietopaketti! Kaiken tämän pureskelemiseen saattaa mennä aikaa, mutta ei mitään hätää. Kun on kerran nähnyt sen vaivan, että opettelee korkojen perusperiaatteet, pääsee tulevaisuudessa helpolla. 

Miten kivaa onkaan kokea olonsa itsevarmaksi lainaneuvottelussa tai talousuutisia lukiessa, kun ymmärtää mistä puhutaan!