Eikö sijoituksesi tuota? Syy saattaa löytyä kuluista

Kulut ovat monen aloittelevan sijoittajan kompastuskivi. Mikäli tavoittelet mahdollisimman korkeaa tuottoprosenttia sijoituksellesi, kuluihin perehtyminen on ensiarvoisen tärkeää. Lue Laura Linkonevan blogiteksti siitä, kuinka huomaat ja vältät turhat kulut!

Onko sinusta joskus tuntunut, ettei sijoittaminen tuota yhtään mitään? Syitä voi yrittää etsiä vallitsevasta markkinatilanteesta, mutta harmillisen usein syypää löytyy kuluista. Kuluihin perehtymällä tuottoprosenttia saa kuitenkin hilattua rutkasti ylös. 

Hyvänä nyrkkisääntönä kaupankäynnissä voi pitää yhtä prosenttia ja rahastojen hallinnointipalkkioissa 0,5 prosenttia.

Yhdestä ja kahdesta prosentista vääntäminen saattaa tuntua naurettavan pieneltä yksityiskohdalta ja desimaalien hinkkaus suorastaan hävettävän saiturimaiselta nuukailulta, mutta tämän kirjoituksen luettuasi ymmärrät, miksi on väliä, maksatko rahastosta vuosittain 0,3 prosenttia vai 1,5 prosenttia.

Jos rahaston vuosituotto on  6 prosenttia  ja maksat hallinnoinnista 2 prosenttia, vievät kulut 33 prosenttia tuotosta. Jos samasta kuuden prosentin vuosituotosta lähtee vain 0,3 prosenttia kuluja, hupenee niihin enää 5 prosenttia tuotosta. Ja muista: kulut juoksevat, vaikkei rahasto tuottaisi jonain vuonna mitään!

Eli vaikka alennusmyynneissä tuntuu, ettei ole juurikaan väliä, onko takista saatava alennus 40 prosenttia vai 41,7 prosenttia, pörssissä prosenteilla ja niiden desimaaleilla on merkitystä.

Sijoittaja, tunne nämä kulut

Sijoittajalle lankeaa maksettavakseen kahdenlaisia kuluja – kertaluonteisia ja jatkuvia. Suoriin osakkeisiin sijoittava maksaa useimmiten vain kertaluonteisia kuluja.  Rahastosijoittaja taas saattaa selvitä ilman kertaluonteisia kuluja, mutta maksaa usein jatkuvia, vuosittain rahastosta perittäviä kuluja.

Kaupankäyntikulut

Kaupankäyntikulu on jokaisesta kaupasta – ostoista ja myynneistä – perittävä kulu. Välittäjästä riippuen kulu veloitetaan joko tiettynä prosenttiosuutena osto- tai myyntisummasta, tai summa on kiinteä, vaikkapa yhdeksän euroa jokaisesta kaupasta. Tai summa on prosenttiperusteinen, mutta tietyllä minimipalkkiolla.

Esimerkiksi: 

Päästäkseen nyrkkisäännön mukaiseen yhden prosentin kuluun kiinteällä yhdeksän euron kululla kertaostoksen tulisi olla yli 900 euroa. Harvalla opiskelijalla, tai edes työssäkäyvällä, on varaa sijoittaa moista summaa kerralla.

Pienillä kaupankäyntisummilla prosentuaalinen kulu on kätevä, sillä suorien osakkeiden makuun pääsee ilman, että joutuu kasvattamaan suurta sotakassaa. Siten voit napsia salkkuusi ajallisesti hajauttaen erilaisia yhtiöitä pienillä summilla kerrallaan.

On myös huomionarvoista, että osa välittäjistä ei peri rahastomerkinnöistä lainkaan kaupankäyntikuluja.

Hallinnointipalkkio

Hallinnointipalkkio on rahastoista perittävä kulu, jota nimensä mukaisesti käytetään rahaston hallinnointiin ja rahastoyhtiön kuluihin. Palkkio ei lähde suoraan tililtä, kuten kaupankäyntikulu, vaan summa vähennetään rahasto-osuuden arvosta.

Rahastoissa hallinnointipalkkio on ilmoitettava avaintietoesitteessä. Kulut vaihtelevat yleensä alle 0,1 prosentin ja muutaman prosentin välillä.

Säilytyspalkkio

Osa palveluntarjoajista perii säilytyspalkkiota, eli maksua siitä, että saat pitää arvopaperit servereiden hellässä huomassa. Osa välittäjistä perii säilytyspalkkiota vain, jos arvo-osuustilillä ei käydä tarpeeksi kauppaa.

Syyt liian korkeille kuluille – ja kuinka välttää ne

Kansankapitalismin sankarit toitottavat kuluista podcasteissa, blogeissa, kirjoissa, haastatteluissa, turuilla ja toreilla, mutta silti asia saattaa alkuinnostuksessa lipsahtaa mielestä, kun on kiire painaa ostonappia. Tässä vaiheessa muistutan vanhasta viisaudesta: ei ne suuret tulot, vaan ne pienet menot. Kulujen karsiminen on turvallisin ja helpoin tapa saada parempaa tuottoa.

Mutta kerrataanpa vielä. Mikä saa sijoittamisen kulut karkaamaan käsistä?

1. Maksat liikaa kaupankäyntipalkkiota suhteessa ostettavaan määrään

Tämä on harmittavan yleinen moka, varsinkin innokkailla aloittelijoilla.

Usein osakeostoissa kipurajan sanotaan olevan 500-1000 euroa, mutta tämä ei päde, jos kaupankäyntipalkkio on prosenttiperusteinen. Kipurajalla yritetään välttää sitä, että kiinteän kulun osuus olisi liian suuri.

Sijoittamisesta innostunut ystäväni avasi Nordnetiin tilin, lappasi pariin otteeseen rokotefirmaa salkkuun ja tajusi vasta neljännellä ostokerralla, että välityspalkkio on 15 euroa jokaisen oston yhteydessä (ja myydessä samanmoinen). Ostokulut olivat kivunneet siis reiluun kuuteen prosenttiin. Näin ollen yhtiön pitäisi tuottaa keskimääräinen vuosituotto, jotta pelkät kulut tulisivat katetuksi. Ystäväni onneksi näin on tainnut jo käydäkin.

Toinen varoittava esimerkki on tuttavani, joka osti suomalaista senttiosaketta parilla kympillä. Kyllähän sitä lappua tuli salkkuun nätin näköisesti muutama sata kappaletta, mutta jos ostaa osaketta parilla kympillä ja kulu on yhdeksän euroa, saa osake nousta 45 prosenttia ennen kuin pelkkä kaupankäyntipalkkio on katettu.

2. Et huomaa muuttuvia kuluja

En tiedä, kuinka moni kuukausittain ETF:iin sijoittanut Nordnetin asiakas on laskenut, että uusi, suhteellisen pieneltä vaikuttava kahden ja puolen euron kaupankäyntipalkkio voi pieniä summia sijoitettaessa olla todellisuudessa aikamoinen tuottosyöppö.

50 euron kuukausisijoituksella tämä kulu kohoaa viiteen prosenttiin, joka jo lähestyy markkinoiden keskimääräistä vuosituottoa. Jotta pääsisimme yhteen prosenttiin, pitäisi kuukausittain säästettävän summan olla vähintään 250 euroa, joka haukkaa ison osan esimerkiksi opiskelijan kuukausibudjetista.

Ja sitten vielä ETF:n hallinnointipalkkioista: jos ETF:n hallinnointipalkkion kuluksi sanotaan houkutteleva 0,07 prosenttia, mutta maksat joka kuukausi 50 euron ostoksesta 2,5 euroa kaupankäyntipalkkiota, ei edullinen hallinnointipalkkio sittenkään paljoa lämmitä.

Pieniä summia sijoittavalle saattaakin nykyisin olla kannattavampaa, välittäjästä riippuen, ostaa ETF:ien sijaan esimerkiksi indeksirahastoja, joissa on vastaavaa ETF:ää korkeampi hallinnointipalkkio, muttei merkintäkuluja.

Esimerkiksi muutamat tuttuni sijoittivat pieniä summia kuukausittain Nordnetin kautta MSCI World -ETF:ään, mutta kohonneen kulut (4-5 % + hallinnointi) saivat heidät vaihtamaan ETF:n Nordnet Indeksirahasto Maailmaan, jossa hallinnointipalkkio on 0,3 prosenttia, eikä merkintäpalkkiota peritä.

3. Säilytyspalkkiosi vievät tuoton

Jos arvo-osuustilin pitämisestä veloitetaan kuukausittain, eikä tilillä ole kuin jokusia satasia tai tonneja, saattaa muutamankin euron säilytyspalkkio syödä tuoton kokonaan. Tällaisessa tilanteessa on hyvä aika kilpailuttaa välittäjä!

4. Sorrut hutiostoksiin kampanjoiden houkuttelemana

Usein välittäjillä on erilaisia kampanjoita, jotka parhaimmillaan ovat erinomaisia. Pahimmillaan olet jumissa yhtiössä, jota menit hetken huumassa ostamaan pienen satasen siivun, mutta pois päästäksesi joudut maksamaan esimerkiksi 15 euroa. Viidentoista prosentin myyntikulu on jo aika ärhäkkä.

Pidä pää kylmänä, kun ostat. Vaikka “Ei välityspalkkiota!” -kampanja kuulostaa houkuttelevalta, muista aina, että saatat joskus joutua maksamaan myydäksesi yhtiön salkustasi.

Korkoa korolle tuntuu myös käänteisesti

Graafissa on käytetty maailman osakemarkkinoiden pitkän aikavälin keskituottoa (7 %).

Graafissa on käytetty maailman osakemarkkinoiden pitkän aikavälin keskituottoa (7 %).

Vaikkei pieni kymmenysten ero tunnu suurelta, pitkälle aikaperiodille kuvattuna vaikutuksen näkee erinomaisesti.

Esimerkissä neljänkymmenen vuoden aikana 0,2 prosenttiyksikön ero hallinnointipalkkiossa tekee yli kymppitonnin eron lopputuloksessa.

Toki on huomioitava, että graafi on vain laskennallinen esimerkki. Harva säästää vaikkapa parikymppisenä kymppitonnin ja jättää säästämisen sikseen eläkeikäiseksi saakka, mutta kuva havainnollistaa erinomaisesti kulujen tarkkailun merkityksen ja saattaa motivoida käymään omat rahastot tiuhemmalla kammalla läpi.

Sijoittajan muistilista kuluille:

  1. Säilytyspalkkio: veloittaako välittäjäsi varojen säilyttämisestä?

  2. Kaupankäytikulut: perustuuko kaupankäynnin kulut kiinteään summaan vai prosenttiosuuteen?

  3. Hallinnointipalkkiot: oletko tyytyväinen maksamaasi palkkioon, vai kannattaisiko vaihtaa matalakuluisempaan instrumenttiin?

Muistathan, että myös osakevälittäjiä voi kilpailuttaa. Joskus voi olla järkevää avata useampi arvo-osuustili eri välittäjille. Voit avata osakesäästötilin välittäjälle, joka esimerkiksi perii prosenttiperusteista kulua ja samanaikaisesti edullinen kuukausisäästö voi rullata toisen välittäjän kautta.

Kevyin perustein ei kuitenkaan kannata vaihtaa välittäjää, koska arvo-osuustilin siirto voi kustantaa useamman kympin. Osakesäästötilejä voi olla vain yksi kerrallaan, arvo-osuustilien määrää ei ole rajoitettu. Tässä tapauksessa kannattaa ottaa reilusti rusinat pullista!

Myös verokarhun kahmaisemaa kolmannesta voinee pitää merkittävänä kulueränä. Pia-Maria Nickström on kirjoittanut sijoittamisen verotuksesta täällä.

Laura Linkoneva

Twitterissä ja metsässä viihtyvä liberaali ituhippikapitalisti, joka sijoittaa ollakseen joskus vapaa. Viittä vaille finanssitradenomi, joka karkasi viettämään välivuotta metsäkoneen koppiin.

Edellinen
Edellinen

Mimmit sijoittaa -podcastin seitsemäs kausi alkaa

Seuraava
Seuraava

Hyvää joulua, mimmit! Tässä ovat vuoden luetuimmat jutut